Padasjoen kunta sai Padasjoen kansallispuvun lahjoituksena yksityishenkilöltä.
Naisen pukua voi pian lainata kirjastosta.
– Olin suunnitellut, että minut haudataan tämä puku päällä. Kun muutinkin polttohautaukseen, en raaski tätä tuleen laittaa, perusteli Huttunen.
Myös hautapaikka on hiljattain vaihtunut. Parikkalasta kotoisin oleva mies oli halunnut tuhkansa vietäväksi kotipaikkakunnalle, mutta enää sijainti Venäjän rajan pinnassa ei houkuta. Loppusijoituspaikaksi on nyt yhteistuumin päätetty Auttoisten metsähautausmaa Supinmäki.
Auttoisilla vuodesta 1980 mökkeillyt Huttunen on tyhjentänyt muutenkin huushollia. Hänestä on mukava ajatella, että vaivalla tehdyille perinnepuvuille on käyttöä hänen jälkeensäkin.
Hän on tehnyt lahjoituspuvun omin käsin kankaista lähtien. Yhteensä hän on tehnyt neljä kansallispukua alusta loppuun, myös kaksi Pyhäjärveä ja Hämeen, ja viides oli Tuutarin tutkittu puku, jota Huttunen oli tekemässä museolle yhtenä kymmenhenkisestä ryhmästä. Se jäi kesken sormien kipeydyttyä nivelrikon takia.
– Lahjoitin sen ja kaikki tekovälineet Lahden seudun kansallispukuopettajalle. Hämeen puvun lahjoitin kummitytölleni.
Kansallispukujen ohella hän harrasti aktiivisesti pitsinnypläystä. Vantaan Työväenopistolla hän joutui jopa nypläysopettajaksi vuosikymmeneksi lupauduttuaan alun perin vain sairausloman sijaiseksi. Välineet on lahjoitettu jo vuosia sitten Padasjoen nyplääjille.
Huttunen ompeli itselleen vaatteita jo koululaisena ja myöhemmin omalle perheelle.
Auttoisilla syntynyt
Huttunen on auttoislainen syntyjään ja Auttoisille rakennettiin perheen kesämökki. Toistakymmentä vuotta hän on asunut Paavo-puolisonsa kanssa Vääksyssä.
– Auttoisilla oltiin pitkään kaikki vapaa-aika. Veri veti pois ruuhka-Suomesta.
Mökillä Huttunen vietti aikaa ennen kaikkea puutarhaansa laittaen. Parhaimmillaan erilaisia perennoja oli satoja.
Auttoinen on hiljentynyt kovasti Huttusen lapsuusajoista. Vuonna 1945 syntyneiden ikäluokka oli erikoinen: neljä tyttöä ja 20 poikaa oli samalla luokalla Auttoisten kyläkoulussa.
Huttunen työskenteli ensin perhepäivähoitajana ja meni sitten kurssin käytyään suoraan töihin kotipalveluun.
Käsitöitä hän on tehnyt paljon muitakin, mm. pääsiäisnoitia ja räsymattoja.
– Villasukat ja lapaset on nykyisin päätyö, lahjoitan niitä Punaiselle Ristille. Niitä pystyy vielä tekemään näillä sormilla.
Kansallispuvun lainaus:
- puku lainataan Lastu-kortilla
- pukua lainataan ensisijaisesti paikallisesti, padasjokelaisille ja Padasjokeen liittyvään toimintaan
- lainaus on maksutonta, käytöstä peritään kuitenkin mahdolliset pesulakulut
- pukua saatetaan käyttää tiloissa, joissa se altistuu esim. eläin- tai siitepölylle, joten ei sovellu allergisille
- puvun kanssa ei suositella käytettäväksi kankaisiin tarttuvia hajusteita (hajuvesi, deodorantti, hiuslakka yms.)
- puku tulee tuulettaa käytön jälkeen ennen palautusta
- lainauksen jälkeen puvun paitaosa ja tarpeen mukaan muut osat pesetetään
- lainausaika sovitaan tapauskohtaisesti
- lainaaja sitoutuu korvaamaan täysmääräisesti lainausaikana puvusta rikkoutuneet ja kadonneet osat
- korvauksessa suositaan uushankintaa, eli kadonneen osan tilalle tulee hankkia vastaava puvun osa
- pukuun ei sisälly kenkiä eikä koruja