Mainiemessä 14.–15.8. kilpailtu SM Rapu piti sisällään myös mm. ravunsyöntikilpailun, kalastusta ja kalankäsittelynäytöksen.
Tapahtuman juontajana toiminut kalatalousaktivaattori Janne Ruokolainen Päijänne-Leaderista kertasi kilpailun säännöt ennen järvelle lähtemistä. Järjestävän tahon, Nyystölän osakaskunnan Juhani Pitsinki esitti kiitokset puhujille, osallistujille, sekä Juha Rantaselle erinomaisesta lokaatiosta, Suvi Safkalle cateringpalveluista ja Padasjoen reitin osakaskunnalle vesialueiden käyttöoikeudesta.
Täplää ei saa mollia
Kesiään Asikkalassa viettävä erikoislähettiläs Heikki Talvitie kertoo, että Simo Jalli on toiminut perheen rapujen hovihankkijana jo kolmen sukupolven ajan.
– Tänä vuonna on pidetty jo kolmet rapujuhlat eri porukoiden kanssa. Juhlissa siirretään rapukulttuuria eteenpäin; niissä opetetaan, miten rapuja syödään ja miten juhlitaan.
Talvitien pojanpoika järjestää suvun huvilalla vielä yhdet 200 ravun juhlat.
Talvitie puoltaa rapuvustuskilpailua, sillä kisojen myötä ravustamisen taito leviää uusiin ihmisiin.
– Enemmän voisi olla virallisia ravustajia, jotka ilmoittelisivat julkisesti mistä ja mihin hintaan heiltä saa rapuja.
Talvitiet ovat viettäneet vaimon isältä perityllä huvilatontilla kesiään jo 56 vuotta.
– Asuimme paljon ulkomailla työn takia. Kun tulimme Lahteen, lapset kysyivät, milloin mennään Suomeen. Suomella he tarkoittivat Vääksyä. He olivat huomanneet, että huvilalla faija on aina tyytyväinen ja avokätisempi.
Huvilalla Talvitie hoitaa nurmikoita ja orapihlaja-aitaa, jonka pitää olla tip-top. Tontin vanhaa puustoa on varjeltu ja niin sanotut uudet puutkin ovat jo 56 vuotta vanhoja.
– Aina ei tarvitse olla niin kauhean vihreä, mutta kyllä luontoa pitää kunnioittaa. Kun ajattelee ilmastonmuutosta, niin kyllähän me jonkin näköisellä rajalla olemme. Jos Etelä-Euroopasta alkaa 40 asteen helteiden vuoksi turismi Suomeen, siinä mennään ihan 180 astetta toiseen suuntaan.
Perjantai-iltana kilpailtiin vielä ravunsyönnissä, jossa taitavin palkittiin, sekä kuultiin livemusiikkia Led’z Rock Tremolosin esittämänä.
Neljällä viillolla savustusvalmiiksi
Lauantain oheisohjelma alkoi Padasjoen Kalakerhon järjestämällä rantakalastuskisalla.
Aiemmista SM-raputapahtumista tuttu Kari ”Börje” Nyberg piti kalan käsittelynäytöksen. Nyberg on toiminut kalabiologina, asiantuntijana sekä Helsingin yliopistossa tutkijana ja opettajana. Hän on myös tietokirjailija sekä ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja.
Nyberg fileoi niin pikkusärkiä kuin jättihaukiakin hämmästyttävän nopeasti ja taidokkaasti. Hän näytti muun muassa, miten ahven saadaan neljällä viillolla savustusvalmiiksi.
Kaiken a ja o on terävä veitsi ja kalojen oikeaa esikäsittely. Kala alkaa pyytämisen jälkeen heti pehmenemään. Nybergin mukaan kuolonjäykkyys auttaa säilymiseen.
– Kala laitetaan mahalleen kovalle alustalle, jonka jälkeen se tainnutetaan iskemällä napakka isku silmien yläpuolelle. Sen jälkeen kala tapetaan laskemalla veret ulos katkaisemalla sydämestä kiduksiin menevä kidusvaltimo. Kala säilyy paljon paremmin, kun se on verestetty.
Jos sillä on paljon ruokaa mahassa, niin silloin se kannattaa avatakin.
Kaloista ei kannata heittää mitään pois: ruodoista keitetään maittava liemi ja nahka kuivatetaan uunissa ja syötetään koirille.
– Liemi on kalakeiton sydän. Jos lientä jää yli, sitä voi pakastaa jääpalapusseihin seuraavaa soppaa varten.
Nybergin mukaan hauki on hyvä kylmäsavustettava, joka kannattaa laittaa pakastimeen ennen tai jälkeen savustamisen yhdeksi vuorokaudeksi.
– Väitetään, ettei nuoriso syö kalaa, mutta kun tein nugetteja kuhasta, pyörittelin maustetussa korppujauhoissa ja paistoin muurikalla, niin nuoret kehuivat, että ne ovat parempia kuin kananugetit.
Suola kuuluu Nybergin mielestä kalaan.
– Mieluummin tinkii suolan määrästä jostain muualta.
Nyberg kertoo, että kalan käsittely ei ole oikeasti vaikeaa, kun vain on oikeat välineet ja kiinnostusta.
Kalan käsittelynäytösten pitäminen on Nybergille harrastus. Hänen mukaansa on kiva nähdä ihmisiä ja käydä näyttämässä uusia kikkoja.
Kalahulluus iski Nybergiin jo lapsena. Jätepaperin keräyspalkkiolla ostettiin onki.
– Ensimmäinen kala oli pasuri ja toinen särki. Syksyllä aloitin koulunkäynnin. Nykyään ei ole niin kauhea polte enää kalaan, mutta tykkään käydä varsinkin syksyllä, kun merellä ei ole enää ahdasta.
Ura alkoi Kontulan K-kaupan kalatiskiltä, jossa Nyberg kävi katselemassa isoja kaloja. Siellä työskenteli kalojen käsittelyn Suomen mestaruudenkin voittanut Tapio Paavola, joka kyseli mitä Nyberg aikoi tehdä ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Kun suunnitelmia ei ollut, löysi Nyberg itsensä kalatiskin takaa. Siinä työssä Stadin poika kulutti kaksi vuotta.
– Intin jälkeen lähdin Viikkiin opiskelemaan kalataloustiedettä. Yliopistolla tuli tehtyä 35 vuotta kalahommia. Viimeisen kurssin pidin vuonna 2022.
– Kaladuunit on hienoja. On mukavaa houkutella junnuja kalastuksen pariin, vaikkakin nykyään pitää kilpailla monien muiden harrastusten kanssa.
Nybergin mukaan roskakaloja ei ole olemassa.
– Olen paasannut melkein 40 vuotta särkikalojen puolesta.
Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen Hämeen kalatalouskeskuksesta piti koko perheen rapukoulun, jossa opittiin syömään rapuja ja erottamaan naaras ja koiras sekä eri rapulajit.
Sokkosoutu pidettiin Rumpissa, jossa joukkueen toinen jäsen souti ämpäri päässä ja toinen ohjeisti rannalta. Soudussa nähtiin monenlaisia suorituksia ja saatiin makeasti nauraa osallistujille oikean ja vasemman mennessä sekaisin.
Voittosaalis 1940 g
Palkinnot jaettiin iltapäivä neljältä sahalla. MoroMoro voittajajoukkueessa ravustivat Leena Kohtala, Riitta Sihvo, Antero Stolt ja Kari Heino. Heinolla oli useampi ravustuksen SM-kulta ennestään ja Stoltillakin värisuora. 1940 g rapuja saalistettiin Virmailasta oman kalamajan rannasta.
Kohtala kertoo saaliin olleen yllättävä.
– Ei uskottu, että näin paljon saadaan. Vaikkakin määrä ei ollut hirveä, mutta joukossa oli paljon isokokoisia rapuja.
Kanta-Hämeen puolella, kuka missäkin, asuvat joukkueen jäsenet, lupasivat tulla uudestaan kisaamaan.
– Täällä kaikki ovat kuin yhtä suurta perhettä.
Jaetulle kymmenennelle sijalle sijoittui Jätkä on eläin -joukkue. Helsinkiläiset nuoret miehet olivat ostaneet Duudsonien mallistosta joukkuepaidat tiimihenkeä kohottamaan. Joukkueessa ravustivat Arttu Reijo, Eero Pitsinki, Kerkko Koskela sekä Samu ja Teemu Hannonen.
Aktiiviset nuoren miehet ottivat osaa myös oheiskilpailuihin. Arttu ja Kerkko voittivat sokkosoudun ylivoimaisesti alle kahden minuutin ajalla. Myös Hannosen veljekset osallistuivat sokkosoutukilpailuun. Arttu, Eero ja Kerkko kisasivat myös ravunsyöntikilpailussa.
Tapahtuman järjestäjä, Eeron isä, Juhani Pitsinki sai innostettua poikansa keräämään kavereita mukaan ja osallistumaan rapuSM-kilpailuun.
– Olen viimeksi ravustanut yli viisi vuotta sitten. Kun viidellä merralla sai ravustaa, jokainen katsoi yhden pyydyksen paikan, sanoi Eero.
Samu ja Teemu Hannosen isä taasen soittaa rumpuja Vinhits-yhtyeessä, joka esiintyi kilpailun päätteeksi lauantai-iltana Mainiemi Caravanin sahalla järjestämässä RapuRockissa.
– Itsekin piipahdan lavalla parin biisin verran rumpuja paukuttamassa, kommentoi Samu.
– Potentiaalisesti tulemme kisaamaan uudestaan, hauskaa oli!
