Auttoisten kylätoimintahistoria kansiin

Auttoisten kylätoiminnan historiikki on valmistumassa kesäksi. Aineisto on koottu ja sivut parhaillaan taittovaiheessa Padas­joen Kirjapainossa.

Kirjaprojekti alkoi jo kuusi vuotta sitten. Kyläyhdistyksen sihteerinä toimiva Aila Heinäjoki aloitti tietojen ja kuvien keräämisen juhlavuotta varten. Auttoisille perustettiin kylätoimikunta vuonna 1978, ensimmäisten joukossa Suomessa.

– Padasjoen ensimmäinen kylätoimikunta taidettiin perustaa Kasiniemeen, mutta Auttoinen tuli perässä hyvin samoihin aikoihin, toteaa Heinäjoki.

– Vuosi sitten oli koossa 40 sivua, kun hallitus ilmoitti, että kirjan täytyy olla paksumpi. Menin sitten Padasjoen Sanomiin selaamaan vanhoja vuosikertoja ja löysinkin sitten paljon lisää materiaalia. Sen paikallisaarteen esiinkaivamisella oli ratkaiseva merkitys historiikin kannalta.

Vaikka Auttoisilla on omat leikekirjansa, moni juttu oli jäänyt uupumaan.

Auttoisten kaukaisempaa historiaa ja murretarinoita on tallennettu useam­paan kirjaan, jota Pentti Vuorinen aikanaan kokosi.

Kylällä oli yhteistoimintaa jo ennen toimikunnan perustamista. Kokoontumisia varten tehtiin toistasataa vuotta sitten talkoilla Maatalo, joka palvelee edelleen kyläläisiä ja muitakin juhlatilan tarvitsijoita. Vastaperustetun kylätoimikunnan ensimmäisiä toimia oli kylätalon kunnostus. Aikanaan se tunnettiin laajalti tanssipaikkana.

Kansainvälistä näkyvyyttä tuli vuonna 1979, kun Auttoisilla kierteli Ranskan television filmausryhmä. TV-sarjaan tuli taltioitua kolmevarttinen, jossa esitettiin kyläläisten jokapäiväistä elämää, tanssit, pilkkikilpailut, jääkiekko- ottelu Auttoinen-Vesijako, eduskuntavaalien koulun äänestyspaikka ja kyläläisten hiihtoretkeä.

Paljon väkeä kerännyt tapahtuma oli kylien välinen soutukilpailu, jossa esiintyi senaikaisia julkkiksia. Auttoisten rannalla oli myös mm. köydenvetoa, pussitappelua ja kilpasahausta.

Syksyllä 1987 aloitettiin näkyvä yhteisponnistus eli rakennustyöt Auttoistenrivi–nimisellä kuuden asunnon rivitalotyömaalla. Hanke oli sikäli erikoinen, että talo nousi kylän keskustaan täysin auttoislaisin voimin.

1990-luvulla Auttoinen–Neroskulma osallistui yhdessä Vesijako–Porasan kanssa pilottihankkeeseen.

– Se oli malliesimerkki siitä, kun mentiin EU:hun ja annettiin ymmärtää, että raha kasvaa puussa. Hankkeen markkinointi ja odotukset oli suuremmat kuin toteutuma. Siitä jäi muistoksi ankara EU–asioiden opiskelu ja jääkiekkokaukalo sekä Neroskulman Erän metsästysmajan pihaan grillikatos. Uimarantakin tuli grillikioskille.

Pilottikokeilun myötä alkoi kylälehden julkaisu, Lörppöä ja myöhemmin Lörppöstä jaettiin vuo­sien ajan. Hetken aikaa oli KyläBussikin, joka myi käsiteollisuustuotteita. Maatalon parkkipaikalla pidettiin markkinoita ja talolla taidemyyntikahvilaa. Tehtiin kyläympäristöohjelma ja opintomatka ulkomaille. Pilottikyläajan lopputapahtumana järjestettiin perinnepäivä, jossa esiteltiin perinnetöitä.

”Pestipalvelua pyörittävä osuuskunta perustettiin. Työosuuskunta Apujalka toimi hetken ja sitten se siirtyi pöytälaatikkoon, koska työntekijöistä tuli pulaa. Olimmeko aikaamme edellä?” Suunnitelmista kaksi jäi toteuttamatta: matonpesupaikka ja Hievasjärven kunnostus.

Vuonna 1997 kylätoiminnasta tuli EU:n myötä rekisteröityä toimintaa. Ry–tunnus aukaisi ovia erilaisiin rahoituspolkuihin. 2000–luvulla osallistuttiin maakunnalliseen kylätoimintaan.

Historiikista selviää, että järjestäytyneitä kyliä on ollut 1700-luvun alusta lähtien. Kyläkokouskäytännön vakiinnutti ja yhdenmukaisti koko valtakuntaan v. 1742 annettu asetus, joka kulki kyläjärjestyksen nimellä. Oltermanni eli kylänvanhin valittiin 1–3 vuodeksi ja kokouksia pidettiin kaksi vuodessa.

Tampereen yliopiston aluetieteellisen laitoksen tutkimusassistentti Sauli Rouhiaisen ja Kylä 76 –tutkimuksen innoittamana Matti Jaakkola kutsui kyläkokousta valmistelevan kokouksen koululle 1.3.1978. Elinkeinolautakunnan puheenjohtaja Kalevi Nurminen, joka toimi aktiivisesti kylien elvyttämisen puolesta, avasi kokouksen. Ensimmäisessä kylä­kokouksessa maaliskuussa hahmoteltiin toimikunnan kokoonpano ja tehtävät: edustaa kyläläisten näkökantoja sekä valvoa sen etuja eri hallintoelimissä kylän kaikinpuoliseksi kehittämiseksi. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota kylän elinkeino-olojen kehittämiseen.

”Vuonna 2023 iloksemme hallitukseen löytyi kahdeksan jäsentä ja puheenjohtaja sekä ulkopuolinen sihteeri. Nuorten edustus hienosti lisääntyi.” Viimeisin iso ponnistus on ollut oman leikkikentän rakentaminen kylän lapsille.