Luonnon terveyshyödyistä puhutaan Suomessa yhä enemmän, eikä syyttä. Tutkimus vahvistaa sitä, minkä moni tunnistaa jo omasta kokemuksestaan: metsä rauhoittaa, palauttaa ja tukee hyvinvointia monella tasolla.
Tutkimukset ovat paljastaneet luonnon paljon syvällisemmän vaikutuksen terveyteen. Luonnossa liikkuminen, luonnon mikrobit ja metsäilman yhdisteet parantavat elimistön immuunijärjestelmän toimintaa ja suojaavat meitä monilta kansansairauksilta, jotka ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä.
Luontoterveyden osaamiskeskus järjesti huhtikuussa webinaarin, jossa kuultiin uusista tutkimuksista ja miten tietoa voidaan hyödyntää oman hyvinvoinnin parantamiseksi. Syken johtava tutkija Jenni Lehtimäki painotti esityksessään varhaisen luontokontaktin merkitystä: ”Lapsen elämän ensimmäiset 1000 päivää ovat immuunijärjestelmän kehityksen kannalta erityisen tärkeitä. Tutkimuksissa on todettu, että suhteellinen riski autismiin, ADHD-oireyhtymään, astmaan, atooppiseen ihottumaan ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin oli suurempi lapsilla, jotka asuivat varhaislapsuudessa tiivisti rakennetussa kaupunkiympäristössä kuin niillä, jotka asuivat maaseudulla tai metsäisissä ympäristöissä. Kaupungeissa mikrobien monimuotoisuus on huomattavasti köyhempää kuin luontoympäristöissä ja lisäksi kaupungeissa on suhteellisesti enemmän terveydelle haitallisia mikrobeja.”
Luonnon tulisi olla osa jokapäiväistä elämää, ei pelkästään silloin, kun ihminen lähtee viikonloppuna retkelle. Tämä haastaa myös kaupunkisuunnittelua ja arjen valintoja. Jos haluamme edistää kansanterveyttä, emme voi ajatella metsää vain virkistyksen tai maiseman näkökulmasta. Tarvitsemme asuinympäristöjä, joissa luonto on aidosti läsnä ja saavutettavissa.
Luontohyvinvoinnin asiantuntija Kaisu Maijala muistutti, että metsän vaikutus ei synny vain liikkeestä tai suorittamisesta. Metsässä kannattaa myös pysähtyä. Juuri siinä on metsäkylvyn ydin: luonnosta ei tarvitse ottaa irti mitään, vaan siitä voi ammentaa hyvinvointia olemalla läsnä. ”Huomaa mitä huomaat ja tunne mitä tunnet”, opastaa Maijala retkillään. ”Moni meistä elää niin kiireisesti, että palautuminen jää vajaaksi. Metsä tarjoaa tilan, jossa hermosto saa luvan rauhoittua. Jo vartin oleskelu luonnossa lisää mielen hyvinvointia.”
Palautuminen ja stressin helpottuminen luontoympäristössä ei ole pelkästään tunne, vaan sen voi mitata stressistä kertovan kortisolihormonin tasoista ja se näkyy myös aivosähkökäyrässä. ”Saman vaikutuksen voi saada aikaan jo luontokuvia katselemalla”, lisää Luontoterveyden osaamiskeskuksen tutkija Juha Jantunen. Toki pelkästään kuvia katselemalla jää saamatta liikunnan ja luonnon mikrobien terveyshyödyt.
Luonnon terveyshyödyt katsotaan niin merkittäviksi, että keväällä käynnistettiin kansallinen Terveyttä luonnosta -ohjelma. THL:n koordinoiman kymmenvuotisen ohjelman tavoitteena on lisätä ihmisten luontoyhteyttä ja sen avulla lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää kansansairauksia ja niiden aiheuttamaa taakkaa terveydenhuollolle. Ohjelman puitteissa luodaan uusia toimintatapoja ja ohjeita terveydenhuoltoon. Kunnissa tavoitteena tuoda luonnon terveyshyödyt osaksi maankäytön ja lähiympäristön suunnittelua.
Tallenne webinaarista on katsottavissa https://luontoterveydenosaamiskeskus.fi/webinaarit/
Juha Jantunen, luonto- ja ympäristöterveyden tutkija, Luontoterveyden Osaamiskeskus, Allergia-, iho- ja astmaliitto