Kellosalmentien alkupäästä tien vierestä poistettiin kaksi talossa kiinni kasvanutta koivua maanantaina 14.9. Oksat eivät enää ulotu kevyen liikenteen väylälle, samalla näkyväisyys parani läheiselle risteysalueelle.
Puutarhuri Henna Wahlman kertoo, että puidenpoistoa ei tälle syksylle ole enempää suunnitelmissa, sen sijaan joitakin oksanpoistoja. Esimerkiksi Pappilanmäellä oksat haittaavat tavarankuljetusta.
– Visapuiston päiväkodin leikkialueen hopeasalavista poistetaan kuivia oksia, kertoo Wahlman.
– Kesäkukkien hoito jatkuu vielä ainakin syyskuun.
Viitapihlaja-angervon kasvustoja leikattiin alas viime vuonna useista paikoista. Vielä tämän syksyn aikana uudelleen kasvanutta angervikkoa on tarkoitus leikata alas ja kitkeä Kirkkopuistossa, Laivarannassa ja Mainiemen sahalla.
– Kitkemistä ja trimmeröintiä on ohjelmassa vielä muutenkin. Jättipalsamia ollaan kerätty, mutta sitä ei olla saatu kaikkea hallintaan. Nyt se tekee jo siemeniä. Vieraslajien poisto jatkuu siis ensi vuonna.
Koivutien leikkipuistoon ja Majavan päiväkotiin odotetaan tarjouksia uusista leikkivälineistä suljettuna olevien välineiden tilalle.
Arboretumiin uutuuksia
Luukonhaan arboretumiin on tullut uusia kasveja tänäkin vuonna: kirsikkaluumuja, mesimarjoja, laikkuköynnöksiä, ruusukvitteneitä, atsaleoja ja perennoja kuten kurjenmiekkoja. Arboretumia on tänäkin vuonna työstänyt dendrologi Tapani Uronen Kasiniemestä.
Urosella on ollut näppinsä pelissä myös Kirkkopuistossa:
– Kirkkopuiston kävelytien ja rannan väli tulvii toisinaan. Niin märässä eivät kaikki kasvit viihdy ja vesimyyrä syö kuoren puuvartisilta. Kävelytien reunaan laitettiin tuohituomea, mutta myyrä tappoi ne. Pajut on kotonaan märässä ja uusiutuu alasleikattuna.
Uronen on laittanut puistoon suoraan metrisinä keppeinä erilaisia koristeellisia pajuja: mm. kirkkaan puna- ja keltahaaraisia salavia ja kapealehtisiä risteymiä, joilla lehtien valkea silkki välkkyy tuulen käännellessä niitä. Ne pidetään suhteellisen matalina alasleikkauksilla.
– Suomen raivaajakansa usein vieroksuu ja jopa vihaa pajuja. Ulkomailla niitä käytetään paljon. Niitä kasvaa luonnonvaraisena kaikkialla joutomailla. Nyt on ollut muutaman vuoden koppakuoriaisia ja niiden toukkia ennennäkemättömiä määriä ruskettamassa lehtiä. Myös lepällä on sama vaiva.
Pajupuskat suorastaan vaativat alasleikkausta vanhojen haarojen painuessa maahan. Urosen mukaan haaroista tehty risuaita huomaamattomassa paikassa on sata kertaa parempi kuin joku hyönteishotelli ja lisää samalla paikallisesti lintukantaa (mm. punarinta ja tiltaltti tekee maahan pesän).
– Mesikasveina ne ovat aikaisina kukkijoina korvaamattomia.
Uronen on risteyttänyt pajuja vuosia. Aikoinaan vaihdossa niitä meni ympäri maailmaa ja esimerkiksi ranskalaisessa taimistossa on myyty 30 vuotta monia Urosen tekemiä risteymiä.