Muistiviikkoa vietetään 21.–27.9. Viikolla lisätään tietoa muistisairauksista ja muistutetaan muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä oikeudesta hyvään ja omannäköiseen elämään.

Muistisairaudet ovat Suomessa yksi merkittävimmistä ikääntyneiden avuntarvetta lisäävistä sairauksista. Suomessa on jo yli 150 000 henkilöä, joilla on diagnosoitu muistisairaus, ja vuosittain muistisairaus todetaan noin 23 000 ihmisellä. Määrän arvioidaan kasvavan voimakkaasti väestön ikääntyessä: vuonna 2040 Suomessa arvioidaan olevan noin 247 000 muistisairasta.

Muistiongelmat paljastuvat pieninä muutoksina ikääntyneen arjessa: jääkaapissa on tavallista vähemmän ruokaa, lääkkeitä on jäänyt ottamatta tai koti ei ole enää yhtä siisti kuin ennen.

Kotona Asuen Seniorihoivan palvelujohtaja Anni Helanti korostaa, että huomio kannattaa kiinnittää erityisesti arjen perusasioihin. Syökö ihminen säännöllisesti? Hoituvatko kauppa-asiat, laskut ja kodinhoito sekä siivoaminen entiseen tapaan? Myös harrastuksista luopuminen, vähentynyt ulkoilu ja yhteydenpidon heikkeneminen tai vetäytyminen omiin oloihin voivat kertoa siitä, että arkeen kaivataan enemmän tukea. Muistisairaan läheiselle syntyy tunne, että jokin on muuttunut, vaikka syytä on vaikea nimetä. Hälyttävää on, jos samat asiat unohtuvat toistuvasti

– Moni yhdistää muistisairausdiagnoosin nopeasti hoivakotiin siirtymiseen. Muistisairaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että omasta kodista pitäisi luopua. Monelle koti on paikka, jossa tutut rutiinit, muistot ja ympäristö tukevat hyvinvointia ja auttavat säilyttämään arjen jatkuvuuden tunnetta, sanoo Helanti.

Kotona asuminen onnistuu usein pitkään, kun tukea lisätään. Aluksi apua voidaan tarvita esimerkiksi asiointiin, ruoanlaittoon tai lääkkeiden muistamiseen. Myöhemmin tärkeäksi voivat nousta myös viriketoiminta, seura, ulkoilu ja päivittäisissä toimissa avustaminen.

Parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutoksiin reagoidaan varhain. Oikea-aikainen apu tukee sekä ikääntyneen toimintakykyä että läheisten jaksamista.