Kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina 14.9. päättämään lainasta kunnalliselle asuntotaloyhtiölle. Kokouksessa paikalla oli 15 valtuutettua ja viisi varavaltuutettua.
Lainapykälän kohdalla Simo Gran (Kesk.) jääväsi itsensä palvelussuhdejäävinä ja Pasi Ahola yhteisöjäävinä, hän on Padasjoen Asuntotalot Oy:n hallituksessa. Juha Talvisalmi siirtyi yleisölehteriltä varavaltuutetuksi pykälän ajaksi.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Jaakkola kävi ensin lyhyesti läpi taustoja. Valtuustohan päätti aiemmin takauksen myöntämisestä yhtiölle, mutta pankki ei myöntänytkään lainaa.
– He arvioivat velallisen maksukykyä riippumatta siitä, millaiset ovat takaukset. Sen vuoksi ollaan jouduttu asia uudelleenarvioimaan, pohjusti Jaakkola.
Lainaesitys kirvoitti kaksi puheenvuoroa. Mira Vilkman (SDP) nousi puhujakorokkeelle esittämään SDP:n valtuustoryhmän kannanoton.
– 250 000 euron laina ei saa olla vain hengähdystauko. Sen pitää olla väline, jolla Asuntotalot oikeasti käännetään uuteen suuntaan, vaati Vilkman.
– Asukkaat ovat kaiken lähtökohta. Kyse ei ole vain rakennuksista ja taseesta, vaan ihmisten kodeista. Kun asunto on hyvässä kunnossa, viihtyisä ja kohtuuhintainen, auttaa se myös pitämään ihmiset Padasjoella.
Vilkman totesi myös, että pääomalaina antaa yhtiölle mahdollisuuden hengittää, mutta samalla pitää tehdä konkreettinen suunnitelma siitä, mihin rahat käytetään ja miten talous saadaan pysyvästi tasapainoon. Suunnitelma tulee laittaa myös täytäntöön.
– Jokaiselle kiinteistölle oma kannattavuuslaskelma. Tämä on mielestämme erittäin tärkeä asia: mitkä talot ovat elinkelpoisia, missä tarvitaan remontteja, missä käyttöaste on hyvä ja missä kustannukset ovat liian suuret suhteessa vuokratuottoihin. Tyhjiä asuntoja ei pidä hyväksyä normaaliksi. Selvitetään, miksi ihmiset eivät muuta niihin ja mitä voidaan tehdä: vuokrataso, asuntojen kunto, energiatehokkuus, yhteiset tilat, pihaympäristö ja markkinointi.
Vilkman haluaa myös asukkaiden äänen mukaan: asukkailta suoraan kysymällä selviäisi, mikä kodeissa toimii ja mikä ei.
– Ennaltaehkäisy on halvempaa kuin korjaaminen. Jos kiinteistöjen kunnossapitoa lykätään, kustannukset kasvavat helposti myöhemmin paljon suuremmiksi, ja tämän me kyllä tunnistamme.
Padasjoen Asuntotalojen pitää olla kunnan elinvoimapolitiikan väline, ei vain menoerä.
– Hyvät ja kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ovat edellytys esimerkiksi työntekijöiden, nuorten, ikäihmisten ja uusien kuntalaisten saamiselle kuntaan.
Sauli Kivinen (PS) huomautti omassa puheenvuorossaan, että asuntoyhtiön tiukasta taloustilanteesta on puhuttu monessa kokouksessa.
– Sehän on tosiasia, että rahaa meidän pitää sinne antaa, ettei talot jäädy ja saadaan laskut maksettua, ja että ihmiset pystyy siellä asumaan. Toinen asia on se, että mistä johtuu, ettei rahat riitä: mitkä kulut on liian suuria tai mitkä tulot liian pieniä.
Kivinen painotti myös sitä, että yhtiön pitää saada asiat kuntoon, ettei rahantarve ole jatkuvaa.
Heikki Jaakkola mainitsi, että erityisesti purkukustannukset ja niihin liittyvät alaskirjaukset ovat olleet poikkeuksellisia kuluja ja suuruudeltaan useita satoja tuhansia euroja.
– Puskurit ovat olleet riittämättömät. Ongelma on valtakunnallinen, esimerkiksi Kemin kaupungissa oli aivan vastaava tilanne. Väki vähenee, käyttöaste pienenee.
Johtajasopimus tiedoksi
Kunnanhallituksen vastine tarkastuslautakunnalle merkittiin tiedoksi, samoin kunnanjohtajasopimus. Lokakuussa aloittavan Petri Härkösen virkasuhteessa on kuuden kuukauden koeaika. Palkka on 7200 euroa kuussa ja irtisanomisaika 2 kk, ellei kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan välillä toisin sovita.
Sopimuksen mukaan kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Hän toimii kunnanhallituksen esittelijänä ja vastaa asioiden valmistelusta myös kunnanvaltuuston ja yhteistyötoimikunnan kokouksiin. Painopistealueina ovat mm. kuntastrategia, operatiivinen viestintä, henkilöstöjohtaminen, konserniohjaus ja elinkeinoelämän edistäminen.
Työnjako poliittisen johdon kanssa on sopimuksessa linjattu niin, että kunnanjohtaja johtaa operatiivista toimintaa ammattijohtajana, kun taas kunnanhallituksen puheenjohtaja vastaa poliittisesta päätöksenteosta.
Ilpo Siljanderille myönnettiin ero luottamustoimista. Kunnanvaltuustoon nousee Siljanderin tilalle Perussuomalaisten ensimmäiseltä varasijalta Tiina Kaivolainen ja ensimmäiseksi varavaltuutetuksi nousee 2. varavaltuutettu Pentti Suihkonen. Teknisen lautakunnan uudeksi varajäseneksi nimettiin Sauli Kivinen.
Osavuosikatsaus merkittiin tiedoksi. Vuoden 6 ensimmäisen kuukauden aikana toimintatuotot ovat toteutuneet 47,7 %, toimintakulut 51,8 % ja toimintakate 53,2 %. Vuosikate on 125 068 € miinuksella ja tilikauden tulos –623 195 €. Investointien toteuma on tammi-kesäkuussa 21,7 %.
Lahti Region Oy:n hallintoneuvostoon valittiin jäseneksi Mira Vilkman.