Toritulla järjestettiin viime viikon torstaina 11.6. lupiinitalkoot Sepänmäen museon pihapiirissä.
Talkoissa oli mukana muutamia kyläläisiä sekä 4H-nuoria, jotka kesätöikseen kitkevät lupiinia eri puolilla Padasjokea.Lauri ja Siiri Vehkajärven säätiö on avustanut nuorten työllistämisessä. Kyläsepän museon alue valikoitui talkookohteeksi sen vuoksi, että museoalue haluttaisiin pitää myös kasvilajistoltaan mahdollisimman alkuperäisenä.
– Vaikka talkoissa ei porukkaa ollutkaan, on kylällä henki semmoinen, että jokainen omalla ajallaan poistaa lupiineja eri puolilta kylänraittia ja pellon pientareita, uskoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Liisa Aidantausta.
Lupiini haitaksi niittykasveille ja pölyttäjille
Kunnan hortonomi Henna Wahlman antoi tietoiskun lupiineista ja niiden poistamisesta. Lupiini eli komealupiini on Suomessa kansallisesti haitallinen vieraslaji. Se leviää luonnossa aggressiivisesti ja sitä ei saa päästää luontoon, kasvattaa eikä tuoda Suomeen. Lupiini valtaa niittyjä ja ketoja ja uhkaa useiden uhanalaisten niittykasvien elinympäristöjä. Padasjoki on Suomessa erittäin uhanalaisen, rauhoitetun idänverijuuren ydinaluetta. Idänverijuuri ei pärjää lupiinille kilpailussa elinympäristöistä. Lupiini sitoo maaperään typpeä typensitojabakteerien avulle, jolloin kasvualusta muuttuu rehevämmäksi ja epäsuotuisaksi niittykasveille.
Lupiinin siitepöly sisältää lupaniinia, joka on haitallista pölyttäjien lisääntymiselle. Lupiini myös jättää perhostoukat nälkäisiksi. Se ei tuota mettä, joten siitä ei ole hyötyä aikuisille perhosillekaan. Lupiinin kuitenkin houkuttelee pölyttäjiä tuoksullaan ja näin ollen kilpailee pölyttäjistä luonnonkukkien kanssa. Lupiini leviää nopeasti laajalle alueelle ja siitä on hankala päästä eroon. Pienten esiintymien hävittäminen on kaikkein tehokkainta. Suuret esiintymät ovat työläitä hävittää ja vaativat vuosien työn.
Lupiinin torjunnassa tavoitteena on poistaa tai heikentää kasvustoja ja estää siemenien tuotanto. Yksi kukkavarsi voi tuottaa jopa 200 siementä, joista kasvaa uusia yksilöitä. Keinoja lupiinin torjuntaan ovat lupiinikasvuston kitkeminen, kaivaminen pois, leikkaaminen, niittäminen, maan peittäminen muovilla useamman vuoden ajaksi sekä kukkien keräys ennen siementen tuottamista.
Lupiinin muut osat paitsi siemenet voi kompostoida tai toimittaa irrallaan pienjäteaseman haravointijätteeseen ilmaiseksi. Multa ravistellaan pois juurista. Siemenet toimitetaan pussitettuna sekajätteeseen. Ilmaiseksi voi viedä alle 200 litran erän.
Kerää kimppu
– Lupiineja saa kaivaa tai muuten torjua vain maanomistajan luvalla. Niiden kukkia saa kerätä jokamiehenoikeuksilla. Kukkien kerääminenkin on parempi kuin ei tekisi mitään, koska silloin estetään uusien siementen muodostuminen, Wahlman sanoo.
– Muiden vieraslajien osalta tilanne ei ole yhtä paha kuin lupiinilla. Kurtturuusua on keskustassa jonkin verran, jättipalsamia paikoittain, mutta sekään ei suuri ongelma, kuten ei myöskään jättiputki.
Lupiinin suhteen toivoa on, jos kaikki osallistuvat sen hävittämiseen. Torittu haastaakin kaikki muut kylät sekä ohikulkevat lupiinitalkoisiin. Vielä on hyvin aikaa osallistua myös vieraslajikimppuhaasteeseen, joka päättyy juhannusaattona, mutta senkin jälkeen vieraslajeja kannattaa kerätä aina kun niitä näkee.