Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina. Tämän vuoden kukka on kielo eli Convallaria majalis.
Päivän juuret ovat Tanskassa, jossa Luonnonkukkien päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Ruotsissa ja Norjassa päivä otettiin käyttöön vuonna 2002, Suomessa 2003 ja Islannissa 2004. Pohjoismaissa retkiä järjestetään Luonnonkukkien päivänä kaikkiaan noin 500 ja osallistujia on yli 10 000.
Yhteispohjoismaisen Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen suomalaisille.
Kielo tunnetaan myös nimellä Euroopankielo ja kellokielo. Kielo on takuulla tuttu niin ulkomuodoltaan kuin valloittavasta tuoksustaan jokaiselle Suomen suvessa kulkevalle.
Suomalaisia kasvin kauneus puhutteli suuresti jo vuonna 1967, itsenäisen Suomen 50-vuonna, jolloin kielosta tuli kansalliskukkamme. Valinta tehtiin yleisradion äänestyksellä.
Kielo kasvaa aika yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta harvinaistuu vähitellen pohjoista kohti. Levinneisyyden äärirajat ovat Kittilän ja Sallan tasalla, mutta erillisesiintymiä on vielä Utsjoella.
Kielon tieteellinen nimi pohjautuu Raamatun Laulujen lauluun, jossa tyttö vertaa itseään laaksojen liljaan. Euroopassa kasvin nimeksi annettiin Lilium convallium. Linné muokkasi tästä myöhemmin kielon nykyisen tieteellisen nimen. Kansalliskukallamme on ollut monta kielen muotoisiin lehtiin viittaavaa kansan antamaa nimeä, muun muassa lehmänkieli ja koirankieli. Elias Lönnrot otti kielo-nimen käyttöön vuonna 1860.
Kielo on myrkyllinen, sen kaikki osat sisältävät glykosidejä, jotka vaikuttavat sydämen toimintaan. Kieltä on aikoinaan käytetty sydänsairauksien lääkintään ja aivastuspulverina.
Muualla maailmalla kielo on erityinen erityisesti Ranskassa, jossa se tunnetaan vappukukkana. Ranskan kuningas Kaarle IX aloitti vuonna 1561 perinteen, jonka mukaan kielon antaminen ystävälle toukokuun ensimmäisenä päivänä tuottaa hyvää onnea. Tästä syystä kieloa viljellään Ranskassa valtavia määriä ja vappuna torit täyttyvät kukkien myyjistä ja lukuisista kielokimpuista.
Ensi vuoden teemalaji on pihasaunio (Tripleurospermum inodorum).