Padasjoen VPK:n satavuotisjuhlan yhteydessä julkaistiin historiikkiteos kattaen vapaapalokunnan satavuotisen taipaleen alusta tähän päivään asti.
Vapaapalokunnan toiminta sai alkunsa, kun Arrakosken kyläläiset perustivat oman VPK:n suojellakseen aluetta tulipaloilta. Raittiusseuran talolla pidetyssä kokouksessa 14.1.1925 yhdistyksen sääntöihin kirjattiin yhdistyksen tarkoitukseksi ”suojella Padasjoen pitäjä ja etupäässä Arrakosken kylää ympäristöineen tulenvaaralta”.
Koko pitäjän kattava vapaapalokunta saatiin Padasjoen VPK:n perustava kokous 1.9.1935 Ahjolassa, 1934 astuneen maalaiskuntien palolain astuessa voimaan, joka vauhditti palotoimen järjestäytymistä. Kuntaan perustettiin oma palolautakunta ja Padasjoen sammutustoiminta jaettiin viiteen palopiiriin. Ensimmäisenä palopäällikkönä aloitti Jalmari Hannukkala vuonna 1937.
Palokuntatoiminta lamaantui sodan aikana ja toimintaa harjoitettiin sattumanvaraisesti ilman kokoontumista. Sodan jälkeen vapaapalokunta esitti tarvetta omalle paloautolle, mutta kunnalta ei saatu anottua rahoitusta hankkeeseen. Vuonna 1938 hankittu ensimmäinen moottoriruisku saatiin kuljetettua kirkonkylältä kuorma-autolla tulipalon sattuessa. Toiminta käynnistettiin uudelleen 12.10.1961 palomiesten neuvottelukokouksessa.
Paloauto vuonna 1964
Ensimmäinen paloauto saatiin kuitenkin hankittua vuonna 1964 talkoovoimin. VPK osti Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen käytöstä poistetun myymäläauton 800 markalla ja kunnosti sen talkootyönä. Autoon saatiin 800 litran vesisäiliö, moottoriruisku, sekä muuta palokalustoa. Ensimmäiselle hälytysajolle auto pääsi 12.6.1964. Keväällä 1964 kirkonkylästä etsittiin sopivaa tonttia paloasemalle. Rakennusmestari Toivonen laati piirustukset ja paloasema valmistui jo toukokuussa 1965. Vuonna 1967 paloasemaa laajennettiin ja kalustohallin päälle rakennettiin tila kirjastolle, joka toimi siinä aina 1.11.2003 asti.
VPK:n toiminta monipuolistui 1972 uusien hankintojen myötä. VPK:lle hankittiin öljyntorjuntaperävaunu ja palovene. Öljyntorjunnan tueksi hankittiin myös 4 600-litrainen säiliöauto, joka toimi myös loka-autona. Koulutustoimintaa laajennettiin myös, kun silloin uudessa uimahallissa aloitettiin sukelluskoulutukset. Vuonna 1973 kunta hankki VHF-radiopuhelinjärjestelmän palokunnan käyttöön, jolloin paloasemalle asennettiin kiinteä radiopuhelintukiasema. VPK:n kuuteen ajoneuvoon asennettiin radiopuhelimet ja lisäksi oli kaksi käsiradiopuhelinta. Järjestelmää täydennettiin hankkimalla henkilöhakujärjestelmä ja kolme hakulaitetta. Järjestelmä oli käytössä 2000-luvun alkuun aina VIRVE-viranomaisverkon käyttöönottoon asti.
Tarusjärvellä järjestettiin valtion palo-opiston johdolla merkittäviä harjoituksia. Heinäkuussa 1974 oli suuri metsäpalon sammutusnäytös, johon osallistuivat valtion palo-opisto, Padasjoen VPK ja Puolustusvoimien toimijoita. Vieraita oli saapunut Ruotsista ja Saksasta, valtiovaltaa edustivat ministerit Heikki Tuominen ja Pekka Tarjanne. Samanaikaisesti Padasjoen VPK:n vieraina olivat Schöningstedtin soittokunta ja palokuntalaisia Ohen VPK:sta.
Tällöin solmittiin myös Ohen ja Padasjoen palokuntien välinen ystävyys, joka jatkuu edelleen tiiviinä.