”Helena Maria Beckerin elämä” on nimeltään tänä syksynä perustettu Facebook-sivusto, johon kerätään perimätietoa tietäjän ja kansanparantajan Beckerskan elämästä.
– ”Jakkas mä katton tuolt pullost mikä teitil o vika!”. Helena Maria Becker (1845–1928) oli maankuulu parantaja-tietäjä Padasjoella. Hänen luo tultiin hakemaan apua, kun sitä todella tarvittiin. Tällä tilillä on tarkoitus koota historiaa hänestä, kerrotaan Facebook-sivulla.
– Tälle sivustolle kootaan historiaa hänestä, tietoa mahdollisista sukulaisistaan ja hänen parannus- ja hoitotavoistaan. Tapoja väitettiin olevan noituudesta aina apteekin lääkkeisiin ja selvänäköön saakka. Häntä pidettiin arvostettuna parantajana, tietäjänä, ja noitana – ja henkilökohtaiseen elämäänsä sisältyi monia eri vaiheita ja kovaakin elämää.
Nimikkosivusto sai alkunsa viime Marian päivän tilaisuudessa, jossa pitäjän kuuluisaa parantajaa muisteltiin suuren yleisöjoukon voimin. Kotiseututalon huoneista oli yksi sisustettu Beckerskan kodiksi. Kunta julkisti samalla myös Beckerskaan liittyvän tarinankeruun alkaneeksi.
– Upeasti järjestetty tilaisuus ja enemmän kuin hienoa, että olivat sukulaiset löytyneet paikalle, kiittelee Maarit Vehnämäki, parantajan jäljillä oleva FB-sivun keksijä ja ylläpitäjä.
– Beckerskalla on ollut otto- tai kasvattityttö, mutta hänestä ei ole mitään tietoa. Olisi todella hienoa, jos saisimme vaikka kuinka pieniä johtolankoja, jotka johtaisivat vähänkin eteenpäin. Pienikin tiedonhippu voi avata uusia ovia.
Missä valokuvat?
Salapoliisityö padasjokelaisparantajan jäljillä ei ole ollut helppoa, nelikko on saanut kääntää kiviä ja kantoja löytääkseen lisätietoja. Silmiinpistävää on myös valokuvien puute: Padasjoella on kuitenkin ollut viime vuosisadan vaihteessa lukuisia valokuvaajia ja Beckerskan maankuuluna tietäjänä luulisi olevan ilman muuta kuvattu henkilö.
– Kovasti kannustaisin ihmisiä, että penkoisivat arkistojaan ja mummonmökin vinttejä, jotta löytyisi vanhoja kuvia ja kenties kirjallistakin aineistoa. Ties vaikka jossakin olisi Beckerskan valmistamia lääkeputeleita, tällä hetkellä ei ole tallessa kuin yksi ainoa.
Beckerskan mökki on vielä olemassa Hietarannassa, lähellä satamaa, tosin vain niukinnaukin. Mökki on päässyt pahasti rapistumaan ja kärsinyt myös ilkivallasta. Vehnämäki toivoo, että kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus voitaisiin vielä pelastaa ja hyödyntää matkailunähtävyytenä.
– Olisi mielettömän upeaa, jos kolmen vuoden kuluttua, kun Beckerskan kuolemasta tulee kuluneeksi 100 vuotta, kunta haluaisi nostaa kuuluisaa arvohenkilöään esille.
Pietarista asti tultiin Padasjoelle avunhakuun
Vuodesta 1862 asti Padasjoelle matkustettiin pitkienkin matkojen takaa, aina Oulusta ja Pietarista asti, hakemaan apua. Beckerska työskenteli mökissään kuolemaansa saakka 1928. Hän ei ollut yksin, vaan sisko Vilhelmiina oli muuttanut myös Padasjoelle ja naapurustoon.
– Myös Vilhelmiinasta ja hänen jälkeläisistään toivomme tietoja.
Monisyisestä maineestaan huolimatta häntä arvostettiin suuresti ja valtakunnallisesti. Arkistoista löytyy maininta, jonka mukaan Beckerskalla oli pyykkikopallinen suosituskirjeitä. Hän oli vahvaluonteinen nainen ja saattoi käyttää kovaakin kieltä. Häntä on kutsuttu Padasjoen viimeiseksi noidaksi, vaikka kirjatun tiedon mukaan hän itse halusi itseään kutsuttavan parantajaksi tai parantajamatamiksi.
Beckerskalla oli laaja tietämys yrteistä, mutta rohtoihinsa hän käytti myös apteekin aineksia. Hänellä oli verenseisauttajan ja selvännäkijän taidot; asiakkaan palkaksi tuoman viinapullon pohjaan katsomalla hän osasi kuvailla paikan, jossa kadonnut esine tai eläin oli. Hän myös osasi loitsia. Yhden asiakasryhmän muodostivat naimaonnensa tiedustelijat. Kerrotaan, että lääkkeet eivät tehonneet, jos asiakas jätti ne maksamatta.
Sydänvaivoihin 83-vuotiaana menehtynyt Beckerska oli halunnut ketjut hautansa ympärille, muutoin hän jää kiertämään kirkkoa ympäri. Tarinan mukaan näin kävi, kunnes ketjut kiireesti laitettiin.
Video ja artikkeleita
Sivustolta pääsee näkemään artikkeleja ja YouTube-sarjan videon Beckerskasta. Yhdellä julkaisulla on yli 10 tuhatta katsomiskertaa ja Vehnämäki haluaakin kiittää suuresti jo kaikkia, jotka tähän mennessä ovat tietojaan kertoneet.
Monta kysymystä on vielä vaille vastausta: kuka opetti hänelle kasvit ja niiden ominaisuudet, millainen oli lapsuus, millainen hän oli ihmisenä? Kaikki tarinat Beckarskasta, hänen sukulaisistaan ja mökistään ovat säilyttämisen arvoisia.
– Verkot on laskettu vesille, sivustolla on käynyt jo muutamia tuhansia ihmisiä ympäri Suomen. Toivottavasti saamme myös saalista, ja Beckerskan persoona ja parantajantaidot saataisiin koottua jälkipolville ennen kuin on myöhäistä.
Syntyi Turengissa, kuoli Padasjoella
Helena Maria Benjamintytär syntyi 29.7.1845 Turengissa, muutti 15-vuotiaana piiaksi Hämeenlinnaan, vihittiin 16-vuotiaana lokakuussa 1861 kaakeliuunintekijä Manasse Bergmanin kanssa, muutti miehineen Tuulokseen 7.11.1861 ja Tuuloksesta Padasjoelle 1862. Ensimmäinen lapsi kuoli vuorokauden ikäisenä näivetykseen, seuraavana vuonna syntynyt Johan Theodor kuoli nälkävuotena 1868, kolmannesta lapsesta, 1867 syntyneestä Iida Emilia Bergmanista on tehty merkintä kirkonkirjoihin saman vuoden joulukuun 20. päivälle: ”lyöty kuoliaaksi”. Kaksi päivää aikaisemmin Manasse Bergman oli päättänyt päivänsä. Manasse oli sairastunut lavantautiin, joka aiheuttaa sekavuutta ja harhoja.
Yksi tytär, syksyllä 1869 syntynyt Iida Loviisa Bergman, jäi eloon ja muutti 20-vuotiaana Helsinkiin.
Historiatiedoista selviää, että Helena Maria on ripitetty 1869 salavuoteudesta ja vihitty 30.12.1877 Kellosalmelta kotoisin olevan Joonas Beckerin kanssa. Toinen puoliso kuoli 1920.