Sivistysjohtaja-rehtori Pirjo Ala-Hemmilä totesi kouluhankkeen keskustelutilaisuuden avauksessa maanantaina 17.11. Kuntalassa, että tilaisuuden ei ole tavoitteena päästä mihinkään tiettyyn lopputulokseen, vaan ennemminkin tuoda esille näkökantoja, joiden avulla asioita päästään edistämään.
Hankkeen nimi on matkan varrella muuttunut Uusi koulu -hankkeesta Padasjoen polku -hankkeeksi.
– Totesimme, että Uusi koulu -hanke nimi on hieman harhaanjohtava, sillä tarkoituksena olisi saada myös varhaiskasvatus saman katon alle.
Ala-Hemmilä kertasi, mitä hankkeella tavoitellaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen osalta.
– Varhaiskasvatusta toteutetaan tällä hetkellä neljässä toimipisteessä. Tavoitteena on henkilöstön optimaalisempi käyttö, ja tällöin henkilöstön tarve pienenisi 3–4 henkilön verran.
Tekninen johtaja Jouni Turunen kertoi hankesuunnitelman sisällöstä.
– Tällä hetkellä on kaksi kohdetta mukana suunnittelussa, mihin uusi rakennus tai laajennukset tulisivat sijoittumaan.
Sijainniltaan Pappilanmäki olisi Kullasvuorta vaivattomampi ratkaisu.
– Pappilanmäelle rakentaminen voitaisiin aloittaa vaikka heti, mutta Kullasvuorelle tarvitaan kaavamuutos, joka on riskitekijä aikataulujen suhteen.
Kunnanjohtaja Juha Rehula kertoi toimenpiteistä, joita päätöksenteon tueksi on tähän mennessä tehty.
– Kyseessähän on strategian yksi kärkihankkeista, ja lähtökohtana on ollut peruskorjauksen tarpeessa oleva Pappilanmäen koulu sisäilmaongelmineen. Kyseessä on toisaalta tulevaisuushanke, kuin myös toiminnan sopeutushanke, niin resurssien kuin toiminnankin osalta sekä myös toimenpiteitä edellyttävä välttämättämättömyyshanke.
Kunnan toimintakuluista menolajeittain hieman yli puolet on henkilöstömenoja.
Hanke vähentäisi henkilöstön tarvetta arviolta 9–12 henkilötyövuoden verran. Ketään ei kunnanjohtajan mukaan ei kuitenkaan jouduta irtisanomaan, sillä ikärakenne on sen mukainen, että henkilöstöä eläköityy enemmän kuin olisi tarvetta tekijöille.
– Kun ensimmäiset hankesuunnitelmat valmistuivat, niin Kullasvuorelle rakennettavaan rakennuksen hinta-arvio oli 14 miljoonaa euroa ja toisen hankesuunnitelman mukainen arvio Pappilanmäelle oli 19 miljoonaa euroa. Valtuusto lähetti tammikuussa uudelleenvalmisteluun esityksen, joka sisälsi kunnanhallituksen esityksen siitä, että koulu rakennetaan Pappilanmäelle vaiheittain. Silloin esille nousi kymmenen kysymystä, joista kahdeksaan on pystytty antamaan vastaus. Ne kaksi, johon vastausta ei ole pystytty antamaan, on toisen asteen koulutuksen rahoitus ja toinen on lapsimäärä.
20 vuoden aikana remontteihin 2,5 milj.
Vaihtoehtona kunnanjohtajan mukaan on, ettei synny mitään päätöksiä, jolloin jatketaan nykymuotoisella toimintamallilla. Yksi vaihtoehto on se, että kunnan palvelutuotanto keskitetään kahteen paikaan, uudisrakennukseen ja Monitoimitaloon, jossa tulisi olemaan jatkossakin kirjasto, nuorisotyö, uimahalli ja liikuntatilaa.
– 20 vuoden aikana on laitettu Kullasvuoren ja Pappilanmäen kouluihin 2,5 miljoonaa euroa. Kullasvuorelle on 2013 vuonna tehty 950 000 euron laajempi remontti. Kummankin koulurakennuksen ylläpitokulut vuositasolla ovat 100 000 euroa.
– Tämä ei ole riskitön hanke. Itse pidän suurimpana riskinä sitä, että riittääkö meidän oma osaaminen hankkeen toteuttamiseen edes sillä tavalla, että me ostamme asiantuntijapalvelut.
Padasjoen kunnalla on taseessa ylijäämää noin 11,8 miljoonaa euroa, mutta kun siitä vähennetään sisäisen kaupan myyntivoitto, niin taseeksi tulee 9,5 miljoonaa euroa.
– Valtio ylikompensoi kunnille kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta koronatuet ja kunta sitä kautta saanut viiden-kuuden miljoonan euron lottovoiton vuosina 2020-22. Raha on yleiskatteista, joten sitä voisi esimerkiksi käyttää Padasjoen Polku -hankkeen toteuttamiseen, visioi kunnanjohtaja.
– Puhtaasti kunnan velkaa meillä on ensi vuoden jälkeen n.1700 € per asukas. Kun mukaan lasketaan konsernin velka summaksi tulee n. 2200 €/asukas, valtakunnallisen keskiarvon olessa liki 5000 €.
Edelleen odotetaan sitä, että maan hallitus laittaisi valtionosuusuudistuksen lausunnolle.
– Ennakko-oletus on se, että sen vaikutukset ovat negatiivisia kunnan talouteen. Kun luvut saadaan, voidaan laskea mitä se äärimmillään tarkoittaa ja mikä sen vaikutus kunnalle on, totesi Rehula.
Opistotalo purkuun?
Keskusteluosuuden alkaessa ensimmäinen kysymys oli, onko Museovirastolta tullut päätös siitä, voiko Kullasvuoren koulun pihapiirissä olevaa Opistotaloa purkaa.
–Tutkinta on meneillään mutta totuushan on se, että eihän sitä niin vain pureta. Talon kylkeen rakennettu jatkopala on kyllä purettavissa, vastasi tekninen johtaja.
Mira Vilkman totesi, että hankkeen suuruusluokka on sellainen, että päättäjät menettävät yöunensa miettiessään, mistä miljoonat raapaistaan.
Kunnanjohtaja puolestaan vakuutti, että niin kauan, kun hän on kunnanjohtajana, hän ei tule esittämään päättäjille 14 tai 19 miljoonan hankkeita.
– Sen vuoksihan meillä on valmistelu holdissa ja järjestimme tilaisuuden, johon ei yritettykään tuoda valmiita esityksiä, vaan lähdettiin keskustelemaan.
Kunnanjohtajan mukaan miljoonien eron hankesuunnitelmissa teki olemassa olevien tilojen hyödyntäminen.
– Eli Pappilamäki käytännössä kokonaan uusiksi. Kullasvuoren tilat on siinä kunnossa, että niitten hyödyntäminen jatkossakin on mahdollista. Alakoulu ja eskari jatkaisivat siellä nykyisellään ja yläkoululle, lukiolle sekä varhaiskasvatukselle rakennettaisiin uudet tilat Kullasvuoren vaihtoehdossa.
Syntyvyyden lasku rajua
Pekka Salonen totesi hankkeen olevan iso veronmaksajien ja kunnan näkövinkkelistä.
– Harkintaa tarvitaan. Muistan hyvin ajan, kun meitä oli 6000 ja kuntalaisia syntyi reilusti 120 per vuosi. 2000-luvun alussa syntyvyys oli noin 40 per vuosi ja nyt ollaan noin kymmenessä. Syntyvyyden lasku on ollut vielä hiukan nopeampaa kuin mitä Tilastokeskus on ennakoinut.
Salosen mukaan lasten lukumäärän vähentyminen pitäjässä liittyy oleellisesti työpaikkojen lukumäärän vähenemiseen.
– Työllisten määrä 2000-luvulla on vähentynyt tuhannesta 1300:sta alle 900:aan. Työpaikat vähenevät 25 per vuosi. Jos uusia kuntalaisia syntyy 10 per vuosi, se tarkoittaa kymmenen vuoden päästä 15 oppilaan lukiota.
Salonen ehdottikin, että kun oppimistulokset ovat olleet nykyisissäkin tiloissa hyviä, niin jatkettaisiin nykyisten rakennusten elämää saneerattuna ja tilaelementeillä ehostettuna.
Mira Vilkman muistutti, että vaikka lapsimäärä vähenee, lapset eivät kuitenkaan lopu.
– Jos mitään ei tehdä, joudumme kuljettamaan lapsia Vääksyyn kouluun ja se ei todellakaan ole ihannetilanne.
Talouspuoleen otti kantaa myös valtuuston puheenjohtaja Heikki Jaakkola.
– On tehty painelaskelmia, mitä investoinnit tarkoittaisivat Padasjoen kunnan taloudelle ja ne ovat melko karua luettavaa. Jos rakennuksia puretaan, niistä pitää tehdä alaskirjaus. Jos siirrytään yhden katon alle uuteen rakennukseen ja nykyiset puretaan, niin alaskirjaukset ovat yhteensä 2,3 milj. € nykyisillä tasearvoilla.Jos ei pureta, niin käyttömenoista ei tule esimerkiksi lämmityssäästöjä.
Jos 14 miljoonan investointi olisi toteutunut, se olisi FCG:n laskelmien mukaan tarkoittanut sitä, että vuonna 2031 kunnan velkataakka olisi ollut 26 miljoonaa euroa, kun se nyt on 4,5 miljoona euroa.
– Ei näin pienessä kunnassa kerta kaikkiaan ole sellaisia rahoja, eikä ole kunnolla kysytty, että kuinka paljon kuntalaiset ovat valmiit veroja nostamaan.
Eeva-Maria Tidenberg muistutti, että myös Pappilanmäen peruskorjaus on kallis urakka. Mira Vilkmanin mukaan peruskorjaus maksaisi yhtä paljon kuin uusi.
Tidenberg kyseli myös, onko moduulityyppisistä tilaratkaisusta tehty selvityksiä. Turusen mukaan nekin ovat kalliita ratkaisuja ja vuokra-ajat pitkiä, joten uuden rakentaminenkin alkaa niihin verrattuna tuntua edulliselta.
Loppuuko yläkoulukin?
Yleisöstä kysyttiin, että jos ja kun niin käy, että pienten lukioiden tuki lakkaa ja lukio loppuu, niin käykö niin, että meiltä loppuu yläkoulukin.
– Hyvä kysymys. Tähän saakka yläkoulun ja lukion opetustunteja yhdistelemällä on saatu päätoimisia aineopettajapaikkoja, joten vaikeahan opettajien opetusvelvollisuuden täyttäminen jatkossa on, jos lukio loppuu. Mutta yhteistyötähän olisi mahdollista viritellä esimerkiksi Evon kampuksen tai Kuhmoisten kanssa, sanoi rehtori.
Jaakkola muistutti, että myös varhaiskasvatus on ollut Padasjoella taloudellisesti kilpailukykyisesti tuotettu, vaikka onkin toiminut useammassa toimipaikassa.
Pekka Salonen muistutti, että uuden hankkeen poistot ovat n. 330 000 € vuodessa 10 miljoonan euron investoinnista ja korot 2 %:n korolla 200 000 € vuodessa, neljän prosentin korolla tuplamäärä.
Sauli Kivinen huomautti, että hyvinvointialueelta on saatu tähän asti hyvin vuokratuloja.
– Terveysaseman palvelut siirretään todennäköisesti uuden paloaseman yhteyteen, jolloin tulovirtaan tulee iso miinus.
Antti Räsänen nosti esiin, että meillä valmistuskeittiötä pidetään itsestään selvänä, mutta nykypäivänä on aivan normaalia, että ruoka kuljetetaan kauempaa.
Yleisöstä tiedusteltiin Kullasvuoren koulun käyttöikää. Rehula kertoi, että kouluun on tehty vuonna 2013 peruskorjaus ja isompi korjaus pitää tehdä noin 30 vuoden välein.
Yleisöltä tuli myös useampi kouluhanketta puoltava puheenvuoro.
– Uskotaan tulevaan, tehdään rohkea päätös ja mennään eteenpäin. Uudella koululla on taatusti positiivinen vaikutus, jolla saadaan uutta väkeä houkuteltua paikkakunnalle.
Toisen paikalla olijan mukaan Padasjoella aina vastustetaan kaikkea ja täällä on ennenkin jäänyt päätöksiä piippuun.
Salosen mukaan paikkakunnalle muuton edellytys ovat työpaikat.
– Jo tällä hetkellä 350 padasjokelaista käy muualla töissä, myös hyviä vuokra-asuntoja ja muita palveluita tarvitaan. Ikääntyviäkin alkaa olla melko paljon, joten vanhusten tukipalveluasuntojakin tullaan tarvitsemaan. Tiedän myös, että esimerkiksi Padasjoen vesi Oy:llä on korjausvelkaa. Näistä tulee muutama miljoona yhteensä lisälaskua. On katsottava kokonaisuutta.
Jaakkolan mukaan Padasjoella asiat ovat hyvin.
– Kun resurssit ovat rajalliset, rahaa pitää riittää johonkin muuhunkin kuin rakennuksiin. Investointien taso täytyy pitää kohtuullisena, jotta siihen liittyvien poistojen määrä pysyy kohtuullisena. Muuten kriisikuntaskenaario tulee toteutumaan ja se tarkoittaa sitä, että Padasjoen itsenäisyys on vaakalaudalla.