Kouluhankkeen käyttäjäkyselyyn saatiin hyvin vastauksia ★

80 % vanhemmista, 75 % henkilökunnasta ja 37 % koululaisista on uuden koulun kannalla. Tämä selvisi Padasjoen kunnan kyselyssä, joka tehtiin lapsivaikutusten arvioi­ntia varten.

Kouluhankkeesta ei ole muutamaan kuukauteen kuulunut mitään, mutta taustalla on tehty koko ajan valmisteluja. Valtuuston on tarkoitus päättää hankerahasta marraskuun kokouksessaan ja yhtenä työkaluna on juuri valmistunut hankkeen lapsivaikutusten arviointi. Sen pohjaksi tehtiin keväällä kysely.

– Esiin nousi korkea vas­tausprosentti, huoltajis­ta 119 otti kantaa aiheeseen, kiittelee hyvinvointijohtaja Pauliina Koskela, joka kokosi paikallisia asian­tuntijoita avukseen arvioin­tityöryhmään ja laati kyselystä yhteenvedon.

– Merkillepantavaa on myös suuri uudisrakennuksen kannatus. Koululaisten matalassa kannatusprosentissa on kyse varmastikin ennen kaikkea siitä, että epäillään eri-ikäisten sopeutuvan huonosti samoihin tiloihin.

Koskela pitää merkittävänä myös sitä, että niin moni on valmis suosittelemaan Padasjokea asuinkunnaksi jo nykyisellään.

Varhaiskasvatukset lapset haastateltiin suullisesti samoin kuin 1.–3. luokan oppilaat. Sähköisesti vastasivat oppilaat neljännestä luokasta lukiolaisiin.

Vastauksista näkyy koulurakennusten kuntoero. Vuonna 1964 valmistunut Pappilanmäen koulu ei ole ajanmukainen, eikä sovellu lainkaan liikuntaesteisille. Kullasvuoren koulua, joka on vuodelta 1987, pidetään hyväkuntoisena.

Nykyiset koulutilat ovat terveysturvalliset joka toisen vastaajan mielestä, sen sijaan sopivina ja ajanmukaisina niitä pitää 39 % huoltajista, 52 % lapsista ja nuorista sekä 56 % henkilöstöstä.

Nykytila on hajanainen. Kasvatusta on viidessä eri kiinteistössä ja ruokapalvelut tuotetaan kolmessa eri valmistuskeittiössä. Kahden koulun yllä­pitokulut ovat noin 201 000 euroa vuodessa.

Lapsimäärä vähenee

Tänä vuonna Padasjoelle odotetaan yhteensä 12 vauvaa. Syntyvien lukumäärä on viime vuosikymmenestä lähtien ollut vähän toistakymmentä vuosittain. Väestöennusteen mukaan lapsimäärä vähenee noin 50:llä vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2010 verrattuna vähennys on lähes 200.

– Vastauksistakin ilmenee, että uusi koulu toisi lisäarvoa Padasjoelle.

Lapsia on päivähoidossa Majavan päiväkodissa, Visapuiston kahdessa erillistalossa ja yhdellä perhepäivähoitajalla. Viskarit kiittelevät majahuonetta, mutta kyselyssä todettiin että parkkipaikalta on aika pitkä matka.

Pienimpien koululaisten vastauksissa korostuivat leikkimahdollisuudet, toivelistalla oli mm. polkupyörien crossirata, kalastusjoki ja ilmakiekko. Lapsia mietitytti, miten kaikki toiminnot onnistuisivat samassa rakennuksessa: ”Ei ole kiva ajatus, että kaikki ovat samassa koulussa.”

Tilojen riittävyyteen ja toimivuuteen ei ollut juurikaan huomauttamista.

Isommat koululaiset vastustivat kyselyn perusteella kaikkien lasten ja nuorten sijoittamiseen saman katon alle, kun pienempien vastauksissa on enemmän hajontaa. Nuorison mielipiteet hajaantuivat kovasti myös kysyttäessä, pitäisikö Padasjoelle rakentaa kokonaan tai osittain uusi rakennus päiväkodin ja koulun käyttöön.

Sisäilmaongelmat huolestuttavat

4.–6. luokkien oppilaat toivoivat mm. tilavia luokkia, välipala-automaattia, paksumpaa vessapaperia ja säkkipenkkejä. Selkeitä mielipiteitä oli puolesta ja vastaan: ”En halua uutta koulua Padasjoelle! Ei riitä raha eikä ole tarvetta.”

7.–9.-luokkalaiset haluavat seinälliset luokat, lisäksi isot ja pienet lapset eri puolille rakennusta. Myös yläkoululaisten vastauksista löytyi tiukkoja kannanottoja siitä, että uutta koulua ei tarvita: ”Ei mitään järkeä”.

Huoltajatkin pitivät Pappilanmäkeä epäsopivana, Kullasvuoren kouluun oltiin selvästi tyytyväisempiä. Alle kouluikäisten huoltajat kiittivät päiväkodin isoa pihaa, mutta olivat huolissaan sisäilmasta, jossa oli havaittu epäpuhtauksia. Visapuistossa pihaliikenne koet­tiin turvallisuusriskinä.

Alakoululaisten vanhemmat ovat kyselyssä olleet sitä mieltä, että tilat eivät sovellu enää nykyaikaiseen opetukseen. ”Iltsin tilat kunnoltaan epäilyttävät” ja ”piha ei ole toimiva välituntileikeille”.

Pappilanmäellä huoltajat olivat huolissaan sisäilmaongelmasta. ”Pappilanmäki on vanhanaikainen ja huonokuntoinen laitos ja piha ankea”. Myös vanhempien ensivaikutelma Pappilanmäestä­ oli pääosin negatiivinen. Kullasvuoren ympäristön ulkoilumahdollisuuksia kiiteltiin.

Valtaosa vastaajista ilmoitti, että aikoo asua Padasjoella myös viiden vuoden päästä.

Vastauksissa useampi huoltaja painotti sitä, että varhaiskasvatus on eriytettävä toiminnoiltaan täysin koulusta. Pienten ovelle toivottiin nopeaa ja helppoa kulkuyhteyttä, koska heidät täytyy saattaa perille asti. Jonkin verran pelättiin pienempien saavan huonoja vaikutteita isommiltaan ja sitä, etteivät ”lapset saa olla lapsia”. Nuoret saattavat myös pelottaa pienimpiä. Kiusaamisriskin katsottiin kasvavan. Toivottiin myös jatkokyselyä ja avointa keskustelutilaisuutta.

Monessa vastauksessa viitattiin ympäristökuntien uusiin koulurakennuksiin, joihin kannattaisi käydä tutustumassa. Osa kuittasi uudisrakennuksen tyyliin ”täysin järjetön hanke”, kun taas osa mietti käytännön ratkaisuja. Vastauksissa toistui toive siitä, että tilat ovat tarpeeksi isot.

Sijaintipaikkana Kullasvuori on ylivoimainen

Merkillepantavaa oli, että kukaan vastaajista ei nimennyt Pappilanmäkeä uudiskoulun paikaksi, sen sijaan Kullasvuori mainittiin useassa vastauksessa parhaana sijoituspaikkana.

Henkilöstö ei pidä Pappilanmäkeä kovinkaan toimivana työskentely-ympäristönä. Kullasvuorella ollaan tyytyväisempiä ja sen lähimaasto toimintoineen sai lukuisia mainintoja.

– Liikuntasali pitää olla sellainen, missä voi pelata ”oikeita” salibandyotteluita, eli suurempi mitä nykyiset. Ja voisiko ajatella myös uutta kuntosalia siihen. Tämänhetkinen kuntosali on aivan liian pieni (laitteet riittävät) ja pukuhuoneet olemattomat, kun koululuokka sinne ahtautuu, todetaan eräässä henkilöstön vastauksessa.

Henkilöstöstäkin löytyy epäilijöitä: ”Onko kunnassa tarpeeksi veronmaksajia? Onko tarve täysin uuteen vai voisiko vanhoja parannella? Paras olisi, että varhaiskasvatus ja alakoulu viidenteen luokkaan asti Kullasvuorella, voisi hyödyntää metsää + ulkoilupaikkoja”. Yksi suosittelee lukion lopettamista, yläkoulun purkamista ja oppilaiden kuljettamista lähikuntiin. ”Näin pienillä oppilasmäärillä valtionosuudet ovat niin pienet, ettei kunta pysty ylläpitämään yhtenäiskoulua.”

Kun päiväkoti olisi yhdessä paikassa, henkilökunnan määrä voisi vähentää 3–4 (nykyään 20).

Moniammatillinen asian­­tuntijaverkosto LAPE on ottanut kantaa varhaiskasvatuksen monipaikkaisuuteen, mikä hankaloittaa mm. sijaisjärjestelyjä. Parkkipaikat kouluilla ovat turvallisuusriski, pihat ahtaita. Mahdollisessa uudisrakennuksessa pitäisi huomioida mm. tilojen muunneltavuus, poistumisreitit, odotustilat, äänieristeet ja tilat harrastustoiminnoille.

Nuorisovaltuuston visios­sa alakoululle sijoittuisi päiväkoti, eskari ja luokat 1–3, uuteen kouluun tulee loput.

– Paras paikka uudelle koululle olisi Creutzin pelto Monitoimitalon edessä.