Padasjoen kunta paistatteli julkisuudessa maakuntatilaston piikkipaikalla, kun viime viikolla julkistettiin alustavat tilinpäätöstiedot viime vuodelta. Valtakunnallisesti sijoitus oli neljäs.
Ylijäämää on kertymässä noin 2,7 miljoonaa euroa , mutta kun huomioidaan satunnaisina myyntituloina kaukolämpö ja viemärilaitoksen myynti kunnan 100 % omistamille yhtiöille niin vertailukelpoinen tulos on 250 000 euroa. Summa voisi olla isompikin, mutta kunnanjohtaja Juha Rehula aikoo esittää taloussuunnitelmassa olevalle Uusi koulu –hankkeelle 800 000 euron investointivarausta.
Toinen konkreettinen toimi kouluhankkeessa on kuntoarvioiden teettäminen. Arviointityö on alkamassa lähipäivinä Kullasvuoren ja Pappilanmäen kouluilla sekä Majavan päiväkodilla.
– Sitten on asioita kuten lukion tulevaisuus, joille emme voi mitään. ”Korkeimmas käres” on myös lasten määrä.
Kaikki valmistelu on yhä tähdätty siihen, että uusi kunnanvaltuusto päättää hankkeesta 10.11.
– Meillä on strategiapäätös ja talousarviopäätös, ne velvoittavat valmistelemaan asiaa eteenpäin.
Kaksi yhtiöitystä
Yllättävää huipputulosta selittää osaltaan kunnan taseyksiköiden yhtiöittäminen. Ilman tätäkin vuosi olisi ollut reilusti voitollinen.
– Verotulot ylittyivät budjetoidusta noin 300 000 ja puunmyyntitulot 280 000, lisäksi henkilöstömenot alittuivat 300 000 eurolla, luettelee Rehula.
– Kun vuonna 2023 verotulot sakkasivat marras-joulukuussa oikein huolella, niin viime vuonna kyseinen ajanjakso oli aivan päinvastainen, poikkeuksellisen hyvä.
Vuonna 2023 tehtyjä puukauppoja tuloutui viime vuonna. Yksi selitys henkilöstömenojen alittumisen on se, että budjetissa oli kolmen prosentin palkankorotusvaraus, kun todellisuudessa palkat nousi 1,9 %. Neljän miljoonan palkkapotissa oma vaikutuksensa oli väliaikaisjärjestelyillä kuten sivistysjohdossa.
– Tuntikehys on meillä väljempi kuin muualla maakunnassa ja saa olla jatkossakin. Kehys pitkälti määrittelee, miten paljon opetushenkilöstöä on töissä.
Taseen ylijäämä oli viime vuonna 8,8 miljoonaa, nyt ollaan jo yli 11 miljoonassa.
– Kaksi kertaluontoista tuloa, suuruudeltaan 2,5 miljoonaa, näkyvät kunnan tilinpäätöksessä ylijäämänä, mutta konsernin näkökulmasta on kaksi yhtiötä, jotka ovat sen velkaa. Konsernitase kertoo sen todellisemman summan, mutta hyvät luvut meillä silti on.