Työkkäriin ei tarvitse enää lähteä Lahteen, vaan virkailijat tulevat Padasjoelle.
Työvoimapalvelut siirtyivät valtiolta kunnille vuodenvaihteessa ja Padasjoella tämä tarkoittaa osallisuutta yhdeksän kunnan muodostamaan työllisyysalueeseen, jonka nimi on Päijät-Hämeen työvoimapalvelut. Pikkuhiljaa käytännön työllisyystyö alkaa näkyä paikallisesti Padasjoella. Padasjoelle nimetyt työvoima-asiantuntijat kävivät täällä tutustumassa tammikuun puolivälissä ja viime viikolla allekirjoitettiin yhteistyösopimus Päijät-Hämeen työvoimapalveluiden kanssa valmennuspalveluiden tuottamisesta.
– Alun perin oli puhetta yhdestä työhuoneesta, mutta kustannus- ja turvallisuussyistä työvoima-asiantuntijat tulevat kuntiin työpareittain, joten järjestelemme lisää työskentelytilaa, kertoo Padasjoen työllisyyskoordinaattori Saija Kolulahti.
Padasjoella asiakastyön merkeissä kävijöitä on useampia, sillä nuorille, aikuisille ja kotoutuville on omat asiantuntijansa. Ensimmäiset asiakastapaamiset ovat tällä viikolla.
– He tekevät lakisääteisiä tehtäviä ajanvarausperusteisesti ja me täydentävää työtä samaan tapaan kuin tähänkin asti: työhön-, työnhaku- ja uravalmennuksella. On iso etu, että olemme samoissa tiloissa.
Kolulahdelle tuli uuden tittelin myötä jonkin verran myös lakisääteisiä tehtäviä, jota kautta tiedon saanti helpottuu ja toisaalta kunta voi myös säästää ostopalveluissa. Paikallisista työllisyysasioista hänellä on kokemusta jo lähes 15 vuoden ajalta, viimeisin pesti oli elokuusta 2019 puoliksi Hyvinvointialueen ja kunnan palveluksessa. Sitä ennen kuntouttavan työtoiminnan parissa vuodesta 2010 lähtien.
Paikallistuntemus otettu avuksi
– Paikallistuntemus oli tosi isossa roolissa koko sen kahden vuoden ajan, joka uudistusta suunniteltiin. Mielestäni tosi hyvin on ymmärretty paikallistuntemuksen arvo: se, että me täällä tunnetaan työnantajat ja työttömät.
Työttömien määrä Padasjoella on ollut pitkään noin 150, heistä kolmisenkymmentä on pitkäaikaistyöttömiä eli yli 300 päivää vailla työtä. Padaspaletissa kehitellyllä työkykyarvioinnilla pyritään saamaan työkyvyttömät työttömät työnhakijat pois tilastoista sille etuudelle, joka kullekin on se tilanteeseen sopivin ja oikea.
– Työkyvyn arviointi on isossa roolissa ja siihen on panostettu työkyvyn arvioinnin parissa kolme päivää viikossa työskentelevällä työnohjaajalla. Työkyvyn arvioinissa tehdään myös tiivistä yhteistyötä kunnan liikuntakoordinaattorin kanssa. Tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuvaus asiakkaan työkyvystä ja sen haasteista terveydenhuoltoa varten.
Työkyvyn haasteet on tärkeää saada näkyviksi, jotta niitä voidaan hoitaa tai kuntouttaa, ja toisaalta jos eläkehakemus on se ajankohtaisin toimenpide, myös silloin tieto on valttia. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa on silloinkin tärkeää.
– Työtön voi ajatella, että miksi menisi lääkärille, kun ei saikkuakaan tarvitse, mutta sairaushistoria on tärkeää saada taltioitua myös mahdollista eläkehakemusta varten.
Ukrainalaisille oma vastaanotto
Uusi kannustava rahoitusmalli laittaa kunnat maksamaan työttömistään jo 100 päivän jälkeen. Maksu nousee 10 % sadan päivän välein, kunnes 50 % tulee täyteen. Samaan aikaan vanhat keinot, kuntouttava työtoiminta ja työkokeilut, eivät enää maksuja poista: siihen pystyy vain työllistyminen tai eläkkeelle siirtyminen.
Vuodenvaihteessa kuntouttava työtoimintakin muuttui palvelun päätyttyä Padasjoella, nyt palvelu on lähimmillään saatavilla Asikkalassa. Seinätöntä pajatoimintaa Padasjoella mahdollisesti jatkossakin tarjotaan, tästä on vielä neuvottelut Hyvinvointialueen kanssa kesken.
Ukrainalaisia asuu Padasjoella vakituisesti kolmisenkymmentä. Työnohjaaja Mirjami Vainio pitää heille avointa vastaanottoa maanantai-iltapäivisin ja auttaa arkisissa avuntarpeissa. Vainio tutustui Ukrainan pakolaisiin heti ensimmäisten saavuttua Padasjoelle vapaaehtoistoiminnan kautta. Mirjamilla on myös omaehtoisesti opeteltu venäjän taito, joka tottakai helpottaa työskentelemistä ukrainalaisten kanssa.
Keittiötyötä, siivousta ja lakanapyykkiä
Paletin kolmas työntekijä on työnohjaaja Nelli Hatakka, joka on jo reilun vuoden vastannut paikan keittiö- ja siivoustyönohjauksesta. Mikkelistä kotoisin oleva Hatakka asuu perheineen Kaukelassa ja on ollut aiemmin kaupassa töissä.
Padaspaletti on kunnan toimipisteistä ainoa, jossa ei käy siivoojaa, vaan siisteydestä huolehditaan itse. Keittiö- ja siivoustyöt toimivat myös mainiona työkyvyn arvioinnin menetelmänä. Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista suorituskykyä on paras mitata ihan oikeissa töissä.
– Keittiötä voidaan käyttää alan työharjoittelu- ja näyttöpaikkana. Tämä vinkkinä esim. Salpauksessakin opiskeleville.
Jos joku on näyttöpaikkaa vailla, voi asiasta olla yhteydessä Saija Kolulahteen.
Lounasta hyödyntää samassa talossa toimivan Puulonin väki. Padaspaletilla on tehty myös kahvitarjoilut kunnan kokouksiin ja tilaisuuksiin, lisäksi se toimii päiväkotien lakanapesulana. Kerran kuukaudessa käydään keräämässä kolmesta toimipisteestä pyykit ja viedään puhtaat tilalle.
Yhteistyötä työllisyysalueen työvoima-asiantuntijoiden kanssa aloitellaan hyvillä fiiliksillä.
– Yhteistyö yrittäjien ja muiden paikallistoimijoiden kanssa jatkuu ja meihin saa olla yhteydessä aina kun vaan tuntuu siltä, että voisimme olla jossakin avuksi. Ja tottakai edelleen myös henkilöasiakkaat voivat olla meihin yhteydessä kuten ennenkin.