Padasjoki on mukana valtakunnallisessa Tinttimetsä–hankkeessa. Se on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama METSO-hanke, joka on alkanut maaliskuussa 2024 ja päättyy vuoden 2026 lopussa.
Hanke on kouluttanut sekä metsänomistajia että metsäammattilaisia järjestämällä webinaareja ja maastoretkeilyjä ympäri Suomea. Hankkeen sivuilta löytyy vinkkimateriaaleja siihen, miten tavallinen kansalainen voi auttaa tinttejä.
Hankkeen tarkoituksena on selvittää, minkälaisissa metsissä metsätiaiset menestyvät, missä niitä sijaitsee ja mitä voimme tehdä, että näiden metsien määrä lisääntyisi ja metsätiaisten uhanalaisuuskehitys saataisiin kääntymään parempaan suuntaan.
Metsätiaiset ovat metsien avainlajeja ja koko metsäluonnon monimuotoisuuden viestinviejiä.
Padasjoella on yksi linnuston seurannan vakiolinja Virmailansaaressa, jonka perusteella alueen hömötiaistiheys on reilu 1 pari / km2 ja töyhtötiaisella vajaa 3 paria / km2. Päijänteen suojelualueella, jossa linjaa on laskettu enemmän, on saatu seuraavat tiheydet: hömötiainen reilu 3 paria / km2 ja töyhtötiainen vajaa 6 paria / km2.
– Tiheydet suojelualueella ovat siis noin kaksinkertaiset verrattuna metsätalouskäytössä olevaan vakiolinjaan. Päijänteen kansallispuistossa on erityisesti mäntyvaltaisia varttuneita tai vanhoja metsiä ja Vesijaon luonnonpuistossa todella vanhoja kuusivaltaisia metsiä, ja ne ovatkin otollisia asuinpaikkoja erityisesti töyhtötiaiselle, joka suosii mäntyvaltaisia alueita ja vanhoja metsiä pesimäaikana, kertoo Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
– Laskentojen perusteella Vesijaon luonnonpuistossa on havaittu myös kuusitiaisia.
Vakiolinjalaskennat ovat osa Luonnontieteellisen keskusmuseon linnuston seurantaa. Suomessa on tällaisia 6 km pitkiä vakiolinjoja yhteensä 566 kpl.
Tee pönttöjä, ruoki talvella
Jokainen voi tehdä konkreettisia tekoja metsätiaisten eteen. Metsätiaisille voi esimerkiksi tehdä linnunpönttöjä (lapintiainen ja kuusitiainen pesivät myös normaaleissa pöntöissä), metsätiaisia voi ruokkia metsissä talviruokintapaikoilla ja kaatuneita lahonneita koivupökkelöitä voi nostaa ylös, jotta joka vuosi uuden kolon kaivertavat hömö- ja töyhtötiaiset voivat pesiä niissä.
– Hyviä metsänhoidollisia toimenpiteitä metsätiaisten eteen ovat monimuotoisen metsän tavoittelu eli metsään jätetään eri tiheysluokkia, kerroksellisuutta ja sekapuustoisuutta. Muita toimia ovat metsän kiertoajan pidentäminen, jatkuva kasvatus siihen sopivassa metsikössä, metsän suojelu, lahopuiden, säästöpuiden ja riistatiheikköjen jättäminen sekä soiden reunametsien säästäminen hakkuilta.
Myös metsätiaistiedon ja monimuotoisuuden tiedon levittäminen on hyvä tapa auttaa metsätiaisia.
Hankkeen toteutuksen päävastuu on Suomen Metsäkeskuksella. Toinen toteuttaja on Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.