Kylätoiminta on merkittävissä määrin vapaaehtoistyötä ja olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa.
Kylätoiminta, joka on tiimityötä, on erittäin hyvä tapa uusien ja vanhojen asukkaiden tutustua toisiinsa ja yhdessä järjestämään ihmisiä kiinnostavia tapahtumia. Siten saadaan kyliin näkyvyyttä ja pyrkimystä vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja kyläläisten keskeisen yhteistyön kehittyessä.
Kyläyhdistyksessä on ydinjoukko, johon henkilöt ajoittain vaihtuvat, joka koordinoi toiveita, järjestää tapahtumia, hoitaa taloutta ja toimii asioiden viestinviejänä päättäjien suuntaan. Yhdistystoiminnassa on syytä tutustua ja tunnettava historiaa, kuultava kyläläisiä, jotta useampi ihminen tuntee kiinnostusta toimintaan.
Miten kylätoimintaa aidosti kehittää, jos ei tunne syntyjuuria? Pelkkä uusien tuulien puhaltelu helposti jakaa kyläläisiä ja saattaa näkyä tapahtumiin osallistujissa.
Kylissä oli ennen koulut ja sitä kautta oli kanssakäymistä, mutta nyt kylien sydäminä on monessa kylässä kylätalot. Ne eivät ole kiillotettuja saleja vaan paikkoja, jossa löytyy seinähirsiä myöten kylän historiaa.
Koulujen lopetus vuonna 2007, kylien oli mahdollista saada kylätaloille muistoja kouluista. Siten saatiin kaatuneiden taulut jäämään kyliin. Taulu on hyvin tärkeä kyläläisille, koska siinä on kylästä kotimaatamme puolustamaan lähteneiden sukulaisten ja ystävien nimiä. Harmi, että aikoinaan pikkukoulujen taulut hävisivät jonnekin.
Koululta tallentui Maatalolle myös muistoesineitä kyläläisten kouluajoilta, joita tallensimme koululta saatuun isoon kaappiin ja seinille. Koulu oli kylässä tuolla paikalla vuosina 1892–2007.
Kylätaloilla on myös oma arvokas historia tavaroineen, kuten 114-vuotiaalla Maatalolla. Koulun 100-vuotislahjan, Mertsalmen taulun kunta antoi kylään. Iso kaunis ryijy saatiin salin seinälle, koska lahjoittajat eivät halunneet sen jäävän vintin nurkkaan.
Tietysti niillä ei ole käyttöä toiminnassa, mutta niissä on kauniita katseltavia muistoja kyläläisille eri aikakausilta. Historia ja nykyaika sopii yhteen, kun halutaan.
Meidän, jotka olemme tulleet kyliimme muualta, kuten allekirjoittanut, ja emme omaa omakohtaista historiaa täältä, on syytä kuunnella ja kunnioittaa aiempaa aikaa. Tehtävämme ei ole mylläyttää ja hävittää asioita, vaan arvostaa edeltäjien toimintaa ja pienin askelin kuuntelemalla kehittää kyliemme elämää yhdessä.
Asuttuani kolme vuotta Neroskulmalla, liityin kylätoimintaan. Tutustuttiin puolin ja toisin toiminnan kautta ja neroskulmalaisten ääni kuului. Poikani täytti vuoden, kun kyläyhdistys havaitsi lapsen kulmalla.
Sitten tuli EU, joka koulutti byrokratiaan. Siinä tutustuttiin virastoihin ja pennien laskuun. Silloin sai oppia naapurin kanssa yhteistyöhön ja kyläläisten aktiiviseen toimintatapaan. Tapahtumat olivat hauskoja.
Kylätoimintakuviossa vierähti noin 30 vuotta erilaisissa rooleissa ja tuttavapiiri laajeni. Vuodet olivat antoisia, jos ajoittain työntäyteisiä, mutta yhteistyö auttoi.
Halutessasi tutustua oikeasti kyliin ja ihmisiin, niin kylätoiminnassa mukana olo avaa ovia. Hauskaa kesää.
Aila