Iida Payne-Valajärvi on aloittanut Padasjoen uutena hammaslääkärinä elokuun alussa. Padasjoella hän työskentelee kahtena päivänä viikossa, Vääksyssä kolmena.
– Etsin työpaikkaa, ja koska pääkaupunkiseudulla ei sosiaali- ja terveydenhoitoalalla ole ihan helpointa löytää töitä, laajensin hakualuetta ja huomasin, että Vääksyssä ja Padasjoella ollaan vailla hammaslääkäriä.
Pesti on alustavasti puolen vuoden mittainen. Uudeksi asuinpaikkakunnaksi valikoitui Lahti.
– Päijät-Häme vaikuttaa aivan ihanalta alueelta. Täällä on kaunista luontoa ympärillä ja upeita lenkkimaastoja. Padasjoki on itse asiassa hiukan tuttu jo entuudestaan, täällä asuu nimittäin kummitäti ja -setä.
Suonenjoelta kotoisin oleva Payne-Valajärvi on opiskellut Helsingissä ja siellä on myös puoliso, joka työpaikkansa vuoksi pysyy pääkaupungissa. Aikaisempaa työkokemusta on Helsingin terveyskeskuksesta.
– Täällä on leppoisampi tunnelma kuin kaupungissa ja mukavia ihmisiä.
Terveyskeskushammaslääkärin vastaanotolle tulee kaikenikäisiä vauvasta vaariin. Nuorilla ihmisillä on purukalusto pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, hammasvaivoja onkin lähinnä varttuneemmilla ikäluokilla.
– Oma isoäitinikin sai rippilahjaksi tekohampaat. Pitkälle on tultu siitä. On ihana asia, että nykyisin lapsiperheissä pidetään huolta suun terveydestä.
Lapsille ei paikkoja nykypäivänä tarvitse juurikaan laittaa, sen sijaan oikomista voi olla. Sitä varten käy oikomishoitaja Padasjoella kerran kuukaudessa.
– Vaikka on pieni terveysasema, hienosti on palveluja saatavilla.
Lahdessa kiinnostaa myös kulttuuritarjonta. Työkaverit ovat kehuneet Sibeliustaloa, joten siellä tulee varmasti käytyä konsertissa syksyn mittaan.
Payne-Valajärvi on soittanut selloa kuusivuotiaasta asti. Voimistelu oli myös pitkään harrastuksena, joukkueessa aina kilpatasolle asti.
Tärkeintä on pesu
Hammaslääkäriksi Payne-Valajärvi päätyi sairaanhoitajaäitinsä suosituksesta:
– Äiti keksi, että ala voisi sopia, kun olen aika pikkutarkka luonteeltani ja tykkään olla ihmisten kanssa. Olen ollut valintaani todella tyytyväinen.
Hampaisiin liittyvät perushoito-ohjeet eivät ole muuttuneet mihinkään vuosikymmenien varrella: tärkeintä on pestä hampaat fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä.
– Ja vaikka se vähän rasittavalta tuntuisi, hammasvälien puhdistus olisi tosi tärkeää, edes muutaman kerran viikossa. Aikuispotilailla nimenomaan hammasvälit ovat niitä, jotka ensimmäisinä lähtevät reikiintymään. Alakouluikäisillä taas harvemmin motoriikka vielä riittää huolelliseen hammaspesuun, joten vanhempien olisi hyvä tarkistaa pesutulos.
Ruokailujen jälkeen on hyvä katkaista happohyökkäys ksylitolipurukumilla tai -pastillilla. Tärkeitä ovat myös säännölliset hammaslääkärin tekemät suun tutkimukset, jolloin voidaan tarvittaessa röntgenkuvauksella tarkistaa hammasvälien tilanne.
Hampaiden kannalta napostelu on pahasta, samoin happamat juomat, jotka aiheuttavat eroosiota. Suositut energiajuomat voivat aiheuttaa yllättävän nopeasti hampaiden kulumista.