Padasjoen kunnan ja kylien yhteishankkeessa tavoitteena on saada joka kylälle tukiasema ja useita käsipuhelimia.
Kyläradiota voi hyödyntää myös arjessa, mutta erityisen tärkeä se on kriisin iskiessä: silloin kylät voivat viestiä keskenään ja kunnan johtokeskuksen kanssa.
Kunta oli kutsunut kylien edustajat kyläradiopalaveriin 19.8. Kuntalaan, jossa kuultiin kaksi asiantuntijaesitystä. Timo Juvonen Riihimäeltä alkoi radioharrastuksen vuonna 1977 ja oli töissä Telellä. Nyt hän edistää kyläradiotoimintaa.

Jokaiseen kylään kannattaisi perustaa oma ydinryhmä, jossa olisi vähintään neljä aktiivia. He voivat olla esimerkiksi metsästäjiä, reserviläisiä, partiolaisia tai radioharrastajia.
Kyläradiota voi normiarjessa käyttää sisäiseen yhteydenpitoon esimerkiksi tapahtumien järjestyksenvalvonnassa ja liikenteenohjauksessa. Se toimii myös varaviestimenä sähkö- ja verkkohäiriöiden aikana.
– Ensimmäisen tunnin aikana valot sammuu, sähkölämmitys loppuu, porakaivosta ei enää saa vettä eikä turvapuhelimet toimi. Verkot toimi 2–4 tuntia akkuvarmennuksella. Kuuden tunnin jälkeen netti ei toimi, ei myöskään viranomaisten Virve-verkko. Kukaan ei tiedä mitään.
Tässä kohtaa kyläradio on pelastava ratkaisu. Sen avulla saadaan tieto kulkemaan ja tarvitunlaista naapuriapua nopeasti oikeisiin kohteisiin.
Tukiasemien sijoittamiseen vaikuttavat ennen kaikkea maasto-olosuhteet. Asemapaikan on hyvä olla keskeisellä paikalla ja sieltä pitäisi löytyä sähköt, mutta mieluusti myös tulisija poikkeusolojen varalta.
Yhtenäisellä kyläradioverkostolla saadaan aikaiseksi toimintavarma kokonaisuus.
– Yksittäiset käyttäjät voivat olla yhteydessä kylien tukiasemiin ja toisiinsa. Tukiasemalta puolestaan ollaan yhteydessä Padasjoen kunnan johtokeskukseen. Häiriötilanteessa tieto kulkee nopeasti sekä kylien sisällä että kunnan tasolla.
Metsästäjillä on jo käytössään tuhatmäärin kyläradiotoimintaan sopivia käsiradioita. Metsästysradiossa on käytössä 26 kanavaa, jotka ovat yhteiskäyttöisiä koko maassa, ja käyttöön ei tarvita lupia.
Teho vaikuttaa suoraan kantamaan, eli käsiradiolla on lyhyempi toimintamatka kuin ajoneuvoradiolla. Mäkisessä metsässä käsiradiolla saa yhteyden noin 2–5 km päähän, mutta hyvillä antenneilla tai korkeammalta paikalta kuuluvuus kaksinkertaistuu.
– Hyvissä olosuhteissa 20–40 km on realismia.
Reitittämisellä saadaan kantomatkaa vielä paljon pidemmäksi.
Kylän tukiasemapaketti maksaa noin 500 euroa. Lisäksi olisi hyvä hankkia varavirtalähde ja aggregaatti.
Padasjoella suunnitellaan kylien yhteishankintaa ulkopuolisen rahoituksen turvin. Toiveissa olisi saada kyläradiot koekäyttöön jo ensi keväänä. Kunkin kylän ydinryhmä koulutetaan viestintään ja kyläläisiä pyritään mahdollisimman laajasti perehdyttämään radiopuhelimen käyttöön ja hälytystilanteiden toimintatapoihin.
– Harjoituksia kannattaa pitää säännöllisesti jatkossakin.
Lopella seurakunta veti radiohanketta
Lopen kirkkoherra Tuomas Hynynen, joka on Arrakosken kesäasukas, on ollut Lopella käynnistämässä kyläradiotoimintaa.
– Tätä keskustelua, mitä te nyt Padasjoella käytte, me kävimme Lopella pari vuotta sitten.
Lopella radioverkko on toteutettu Leader-tuella. Siellä kyläradio on viidellä kylällä. Hankkeessa mukana olivat kunnan ja seurakunnan lisäksi kyläyhdistykset, Martat, Reserviläiset, partiolaiset ja paikalliset radioharrastajat.
Hynysen esityksessä nähtiin, mitä kyläradio käytännössä vaatii. Tukiasemia on Lopella 10–20 kilometrin välein.
Leader–hakemusten tekeminen ei ole helppoa, ei edes paperityöläiselle kuten Hynynen kirkkoherran homman luokitteli. Työlästä on myös raportointi. Hynysen neuvo olikin, että pieni kyläradiohankinta kannattaa rahoittaa jotenkin helpommin.
Lopen kokemusten perusteella vapaaehtoiset hoitavat mielellään yksittäisiä rajattuja tehtäviä. Hynynen neuvoi pyytämään yhteistyöhön yhdistykset, Vapepan, seurakunnan ja jos mahdollista myös Hyvinvointialueen ja pelastuslaitoksen. Tärkeintä on verkostoitua mahdollisimman laajasti.
Hynysen esitysmateriaali on katsottavissa YouTubessa, sillä hän piti saman esitelmän Suomen Radioamatööriliiton kesäpäivillä.
Padasjoen kyläradiohanke etenee seuraavaksi kyselyllä kyläyhdistyksille.
