Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on juuri alkamassa ennakollinen talouden ohjaus, johon osallistuu valtiovarainministeriön lisäksi sosiaali- ja terveys- sekä sisäministeriö.
Kolmen neuvottelukokouksen jälkeen syyskuun lopulla selviää, saako alue lisäaikaa alijäämän kattamiseen ja välttää siten arviointimenettelyn.
– Hyvinvointialueella menee nyt monella alueella ihan hyvin, mutta onhan meillä monenlaisia haasteita, totesi hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen maanantain mediainfossa.
– Uutta on ennakollinen talouden ohjaus, joka on aloitettu elokuussa Keski-Uudellamaalla ja Päijät-Häme on toinen hyvinvointialue, johon uutta menettelytapaa käytetään. Taloudellisen tilanteen vaarantuminen pyritään siinä ehkäisemään etukäteen. Oma päätäntävalta säilyy, sillä suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia.
Talousennusteen mukaan hyvinvointialue pääsisi tänä vuonna plussan puolelle. Merkittävä osa talouden sopeuttamista on henkilöstö; tulossa onkin yt-neuvottelut. Myös uusi teknologia pakottaa tarkastelemaan työtehtäviä.
Palveluverkkoon ei ole tulossa isoja muutoksia, joskin Virolainen sanoi, että väkimäärän väheneminen täytyy näkyä palveluissa. Palveluiden saatavuus on parantunut. Päijät-Häme käyttää tällä hetkellä vähemmän rahaa palveluiden tuottamiseen kuin tarvevakiointi edellyttäisi.
– Olemme tehneet alijäämää samasta syystä ja nyt meiltä edellytetään, että alijäämä katetaan, vaikka emme tuota palveluita asukkaille sillä rahamäärällä, joka arvioiden mukaan siihen tarvittaisiin.
Nettokustannukset ovat vuodesta 2023 nousseet valtakunnan keskiarvoa enemmän, mikä johtuu ennen kaikkea palkkaharmonisaatiosta. Virolainen toivoo, että tarveperustainen rahoitus olisi oikeudenmukainen. Rahoitusmallia on korjattava niin, etteivät alueet jää pysyvästi eriarvoiseen asemaan.
– Hyvinvointialueen rahoituksen tulee perustua väestöön, sairastavuuteen ja riskeihin, ei palvelujen määrään.
Tärkeää on myös työnjako hyvinvointialueiden välillä: vaativat palvelut on tarkoituksenmukaista keskittää. Monituottajuusmallia kehitetään ja kumppanuuksia haetaan julkisen, yksityisen ja 3. sektorin kanssa.
Keskiviikkona alkaneissa neuvotteluissa ministeriöiden kanssa on mukana aluehallituksen puheenjohtaja Minna Lampinen, joka totesi neuvotteluiden määrittelevän koko syksyä ja tulevaa talousarviota. Luottamuselimissä on sitouduttu siihen, että alijäämä saataisiin katettua vuoden 2028 loppuun mennessä.
– Toivottavasti nyt saamme hakemaamme lisäaikaa. Vaikeita keskusteluja on edessä paitsi henkilöstön vähentämiseen, myös asiakasmaksujen korotuksiin liittyen. Meillä on tosi tiivis yhteistyö hyvinvointialueiden puheenjohtajiston kesken.
Jos lisäaikaa ei tipu, hyvinvointialue joutuu arviointimenettelyyn ja päätösvalta siirtyy ministeriölle.
Virolaisen mukaan asiakasmaksut ovat jo nyt liian korkeat ja noustessaan ne vähentävät palveluiden piiriin hakeutumista. Toisaalta jos maksuja ei koroteta, palvelutaso on vaarassa romahtaa. Lampisen mielestä ihmisten tietoisuutta siitä, että asiakasmaksuista voi hakea maksuvapautusta tai maksun alentamista, pitää lisätä.
Sote-palvelut säilyvät kaikissa kunnissa. Väestön vähenemisen myötä palveluihin saattaa tulla määrällisiä muutoksia esimerkiksi niin, että 4 päivänä tarjottua palvelua saakin jatkossa vain kolmena.
– Padasjoen pela-sote–keskus, jota parhaillaan suunnittelemme, on merkittävä säästökohde, kun toiminnot integroidaan samaan rakennukseen. Se on myös muuntojoustavampi tulevaisuuden tarpeita silmälläpitäen.
Päijät-Häme on edelläkävijä yhdistäessään pelastus- ja terveysaseman. Toinen yhdistelmäuudisrakennus on tulossa Nastolaan.