Olkkarilla tehtiin tiistaina 14.4. uusi yleisöennätys ja vieläpä oikein reilusti: peräti 90 ihmistä pakkautui kuuntelemaan neljlännen polven nyystöläläistä Tuomo Niemistä, joka on tunnettu etenkin johtopestistään Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
– Nyystölä on ollut eräänlainen valtakylä Padasjoella monessakin mielessä.
Nieminen käytti esityksensä lähteinä pääasiassa Nyystölän kyläkirjaa ja Padasjoen Sanomia. Ensimmäinen kirjallinen maininta Nyystölästä on vuodelta 1438, rajankäynti Nyystölän ja Maakesken välillä, on tullut ilmi vuoden 1693 tuomiokirjassa.
Kylän nimen alkuperä on selkeä: ruotsinkielinen Nyställe eli uusi paikka viittaa 1400-luvulle ja ruotsalaisille läänitettyjen kartanoiden syntyvaiheisiin.
Innokkaiden harrastajien ansiosta kylässä on tehty useita muinaismuistolöytöjä. Vanhin löydetty kolikko on vuonna 862 Bagdadissa painettu metalliraha.
– Kuvaa sitä, että kauppaa on tehty paljon muidenkin kuin naapurikyläläisten kanssa. Löydöt viittaavat siihen, että Nyystölässä on ollut muinainen kauppapaikka.
Nieminen ei usko, että Nyystölässä olisi ollut kirkko, kuten usein kuulee väitettävän. Vuonna 1970, kun Nuijapatsaanmäkeä alennettiin metrin verran, löydettiin kyllä parikymmenmetrinen kivijalka.
– Tiedossa on, että nykyisen kirkon paikalla on ollut kirkko jo 1400-luvulla. Olisi hyvin epätodennäköistä, että noin lähellä olisi ollut toinen kirkko. Ei myöskään ole löytynyt mitään sen tyyppistä esineistöä. Nyystölän kyläkirjassa ei ole luovuttu ajatuksesta, ehkä sitten seuraavassa painoksessa.
Nuijasodan taistelu
Nuijasodan yksi verisimmistä taisteluista käytiin Nyystölässä. Tammikuussa 1597 vastakkain Werhon kartanon mailla olivat nuijasoturit ja Klaus Flemingin joukot.
– Verotietojen perusteella ei näytä siltä, että mukana olisi ollut padasjokelaisia. Verilöylyn uhrimääräksi on sanottu 300–400, mutta se saattaa olla pienempikin. Mitään dokumentaatiota ei ole.
Perimätieto kertoo, että talonpojat teurastettiin Elttulanvainiolla, mutta varmuutta siitäkään ei ole kuten ei myökään hautapaikasta. Nuijasaari se ei voi saaren kivisyyden takia olla. Nuijakiven luona on ehkä tehty jonkinlainen sopimus joukkojen välillä.
– Lähellä on suo, jonne olisi voitu saada suurikin määrä vainajia.
Padasjoen ensimmäinen läänitys
Werhon kartanon omistus vaihtui tuolloin, koska sen isäntä oli Kaarle-herttuan näkökulmasta väärällä puolella. Kuninkaiden suosikeille annettiin 1400-luvulla valtaviakin maa-alueita; Nyystölässä annettiin Padasjoen ensimmäinen läänitys Hämeen linnan linnanpäällikkö Olavi Niilonpoika Tavastille n. 1450. Ison tilakokonaisuuden sai myöhemmin Iivari Maununpoika Särkilahti 1569.
– Siitä alkoi Werhon kartanon tarina.
Vaikka miespuoliset Särkilahdet eivät voineet enää periä kartanoa, meni se naispuolisten perillisten kautta eteenpäin. Horn-suvun omistusaika oli merkittävin Werhon historiassa ja suvun jäseniä oli myös valtakunnan päätöksenteossa mukana.
Kartanoon liitettiin paljon tiloja ja siellä oli 15 vuoden ajan maanviljelyskoulu. Kova isku koko kylälle oli kartanon konkurssi vuonna 1914. Tuolloin kartanolla on 4000 hehtaaria maata, josta puolet metsää. Pakkohuutokaupassa Hämeenlinnan kaupunki hankki padasjokelaismaita omistukseensa, koska se halusi tehdä vaihtokaupat valtion kanssa. Päätila huutokaupattiin, lisäksi oli Turvan metsätila ja Harilan ulkotila.
Torpparilain myötä Werhon maista muodostui 42 pientilaa, joilla oli yhteensä tuhat hehtaaria.
Koululaisia enimmillään 1950-luvulla 115
Nieminen näytti esityksessään vanhoja valokuvia ja ilmakuvia, joista paljastui maiseman valtava muutos. Kunnalliskoti rakennettiin vuonna 1903 ja nykyinen kiinteistö, joka palveli vanhainkotina vuoteen 1993, tehtiin vuonna 1951.
1800-luvulle asti liike-elämä oli varsin säädeltyä, eikä kauppoja saanut maaseudulle perustaa. Kirkonkylällä kaupanpito alkoi 1860 ja Nyystölässä Öholmin pariskunta aloitti kaupan 1882. Myöhemmin kylällä oli kaksi muutakin kauppaa, kahvila ja posti. Nyystölässä oli myös mm. liikennöitsijä ja ompelimo, jossa oli 60 työntekijää.
Kiertokoulun käynnistä kertoi Paavo Hiekkasaari Padasjoen Sanomissa vuonna 1955. Oma kansakoulu aloitti vuonna 1920 Pekkolan piharakennuksessa ja myöhemmin päärakennuksessa. Oma kyläkoulu valmistui 1922 ja enimmillään se oli 3-opettajainen ja oppilaita oli 115. Kyläkoulu loppui 2004.
Yhteiskunnan murros muutti Nyystölääkin. Vuonna 1951 Nyystölässä oli 759 asukasta ja varsinaisia loma-asukkaita vähän, joskin kesäaikaan kaupunkilaisia tuli kylälle sukulaisten luo ja täysihoitoon. Nyt nyystöläläisiä on noin 200 ja vapaa-ajan asuntoja yli 250.
– Maatalouden murros liittyy kylään vahvasti. Vuonna 1976 Padasjoella oli 191 lypsykarjatilaa, joista 22 Nyystölässä. Hoimelasta lähti lypsävät vuonna 2006 ja kun lihakarjaakaan ei ole, Nyystölässä ei ole yhtään nautaa enää.