Uusitun maanpuolustusjärjestöjen koulutuskeskuksen avajaisia vietettiin tiistaina 3.9. Taruksella. Kutsuvieraat kiittelevät kilvan uutta koulutus- ja majoitustilaa sekä hulppeaa saunaa suihku- ja pukutiloineen.
Projektin rahoittivat Maanpuolustuskiltojen liitto, Reserviläisliitto ja Suomen reserviupseeriliitto. Uudistushanketta tukivat merkittävällä summilla myös Maanpuolustuksen kannatussäätiö sekä Urlus-säätiö. Edellä mainittujen lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys ry MPK käyttää aluetta ja osallistuu vuotuisiin ylläpitokustannuksiin. Alueen ampumaradat on kunnostettu vajaat 10 vuotta sitten. Taruksen koulutuskeskusta käyttää viikolla puolustusvoimat ja viikonloppuisin vapaaehtoisjärjestöt.
– Pääkäyttäjät tulevat vapaaehtoispuolelta. Kyllä tämä Taruksen alue valtakunnallisesti merkittävä, tällaisia alueita ei muualla ole, sanoo Maanpuolustuskoulutus MPK:n puheenjohtaja Juha Parkkonen.
– Tämä on Suomen parhaita ampumaratoja ja hyvä paikka pitää kursseja sekä harjoitella ampumista, toteaa maanpuolustuskieltojen liiton puheenjohtaja Marko Patrakka.
Alueella on mahdollista ampua erityyppisillä aseilla ja vastuut ratojen hoitamisesta on jaettu. Puolustusvoimien vastuulla on rynnäkkökiväärirata; Padasjoen riistanhoitoyhdistys vastaa hirviradasta ja Padasjoen reserviläiset yhdessä Padasjoen Urheiluampujien kanssa pistooliradasta sekä sovelletun reserviläisammunnan radasta.
– Padasjoen sijainti on hyvä, pääkaupunkiseudultakin tänne ajaa vain noin puolitoista tuntia. Ratojen monipuolisuus kiinnostaa ja niinpä tänne ajetaan Uudeltamaalta saakka. Täällä voidaan järjestää hyvin myös maastotoimintaa, toteaa reserviläisliiton puheenjohtaja ja Taruksen koulutuskeskuksen uusimisprojektin primus motor Kari Salminen.
Patrakka huomautti, että ratojen rakentaminen ja ylläpitäminen on kallista. Lisäksi lupien saaminen on ison työn takana.
– Ratojen säilyttäminen on tärkeää. Meillä on Suomessa enää 640 rataa, kun 1990-luvun alussa ratoja oli parituhatta.
Talkooväelle kiitos
Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen kiitteli paikallisten aktiivisten suurta panosta. Uudistetulla Taruksen alueella tehtiin paljon talkoilla ja myös alueen valvonnasta vastaa Padasjoen reserviläisyhdistys. Avajaisissa oli paikalla alueen ensimmäinen valvoja, Matti Leppänen, joka huolehti harjoitusalueesta 15 vuotta. Tällä hetkellä alueen valvojana toimii Tapani Suppula ja välissä aluetta ehti valvoa Pekka Valtonen muutaman vuoden.
Salminen kertoi, että hän voi ylpeänä esitellä liittojen kautta aikojen suurimman hankkeen lopputulosta. Projektiin upposi rahaa 356 000 euroa, josta puolet saatiin avustuksena.
– Olen varma, että harjoittelumotivaatio ja -into kasvaa, kun infra on ajanmukainen. Haluan kiittää lämpimästi paikallista urakoitsijaa Juuso Saarista. Juuso on rakentanut saunan runkovaiheesta eteenpäin ja hänen kättensä jälkiä kyllä kehtaa esitellä.
Salminen kiitti lämpimästi myös Padasjoen reserviläisiä, jotka toimivat hyvin apukäsinä.
– Myös kunnan kanssa yhteistyö on ollut helppoa ja saumatonta. Alan tuntea itsenikin jo puoliksi padasjokelaiseksi, kun olen viettänyt täällä niin paljon aikaa.
Omat kiitoksensa sai pitkämielisyydestä sai myös hankkeen pääsuunnittelija DI Raimo Koreasalo.