Jaakko Nevanlinna kertoi tiistaina 5.5. Olkkarilla Kaukelan historiasta.
– Nyt on alkamassa seitsemäskymmenes kesäni Padasjoella. Paljon on hienoja muistoja täältä.
Nevanlinnasta vaimoineen on tullut eläkeläisinä puolipadasjokelaisia. Leppäniemen huvilalla he viihtyvät kaikkina vuodenaikoina paitsi sydäntalvella, ja silloinkin syynä on vesihuollon rajallisuus.
– Meidän kuusivuotias lapinkoira ei kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi nuo hölmöt haluaa mennä välillä muualle.
Nevanlinnalla on sukujuuria Padasjoella, isänäiti oli Ansion kartanon Schildtejä Kasiniemestä. Hän viettikin usein hiihtolomia Ansiossa.
Vuonna 2000 perustettiin Padasjoen Kehitys Oy, jonka hallituksen puheenjohtajana Nevanlinna on ollut alusta asti.
– Olen saanut tutustua moniin hienoihin padasjokelaisiin yrityksiin. Kehitysyhtiö on niitä rahoittanut ja auttanut.
Kolme keskeistä kylän rakennusta
Kylän nimi mainitaan maakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1539; silloin oli Kaukelassa kaksi taloa, Alimmainen ja Ylimmäinen. Haasteellista historian penkomisessa on se, että sekä kylän että järven nimi on välillä Kaukila, suurimmaksi osaksi Kaukela.
Sijainniltaan hajanainen kyläkulma alkaa Miestämän rannalta, jossa on muutamia asuintaloja ja kesämökkejä, jatkuu Myllyjärvelle ja toista haaraa kohti Torittua Kaukelajärven rantaan. Myllyjärven ja Miestämän välisessä koskessa on ollut aikanaan sähkölaitos ja Vesijaon kyläläisten mylly. Mylly-Mäkelä on nykyisin karavaanialue ja Myllyjärven niemeen on noussut useita loma-asuntoja.
Kylän keskeisin rakennus on pitkään ollut Harjun kartano, johon Leponi liittyy. Ne olivat 1800-luvulla pääasiassa kihlakunnantuomareiden omistuksessa ja siellä käytiin oikeutta.
Sen lähellä on toinen Hämeen sukuun liittyvä rakennus, Hämeen Kehräämö, myöhemmin Hämeen Lanka. Perheyritys laajeni Suomen suurimmaksi mattolankojen valmistajaksi ja työllisti parhaimmillaan 140 ihmistä. Kaukela olikin siihen aikaan vilkas paikka ja iltaisin väkeä kertyi kehräämön ja Myllyjärventien kulmassa olevalle kioskille.
– Se oli yksi Padasjoen merkittävimmistä yrityksistä. Siinä Esko Holm, myöhemmin Häme, teki suuren elämäntyön koko kunnan hyväksi.
Kaukelassa Suomen ensimmäinen autotalli
Vuonna 1867 valmistuneen Leppäniemen huvilan rakennutti Ellen Svinhufvudin äidinäiti ja presidenttisuku vietti siellä kesiään 1900-luvun alkupuolelle asti.
– Ukko-Pekka auskultoi Kuhmoisten käräjäoikeudessa ja asui osan aikaa Kaukelassa. Hänen tuomarinpöytänsä ja tuolinsa ovat vieläkin Leppäniemessä. Svinhufvudin suku tekee vieläkin kesäretkiä ja vieraita tulee välillä bussikaupalla.
Pitkä rakennus asfalttitien varressa on Nevanlinnan mukaan Suomen ensimmäinen autotalli. Tallin rakennuttajalla oli maan toinen auto. Myöhemmin rakennus toimi navettana.
– Saatiin museovirastolta aikanaan lupa eristää tallirakennus sisältä asuinkäyttöön.
Poikkeuksellinen huvilakokonaisuus tuli Nevanlinnan suvulle vuonna 1916, jolloin Helsingin yliopiston yliopettaja Otto Wilhelm Nevanlinna osti paikan. Hänen saksalaissyntyinen vaimonsa teki pitkiä, 20–30 kilometrin kävelylenkkejä ympäri Padasjokea.
– Seuraava sukupolvi ei ollut jostakin syystä kiinnostunut Leppäniemestä. Kun isäni Lasse Nevanlinna osti huvilan vuonna 1961, oli se aika huonossa kunnossa. Hän oli viettänyt kaikki lapsuus- ja nuoruuskesänsä Leppäniemessä.
Sortumassa olleet perustukset saatiin korjattua paikallisin voimin.
– Padasjoelta on aina löytynyt hirveän hyviä rakennusmiehiä.
Sodan jälkeen Kaukelaan tuli kolme karjalaisperhettä. 1960-luvulla rakennettiin uutta valtatietä Jämsään päin ja silloin syntyi kylän sorakuoppa-alue.
Nevanlinna muisteli, miten pelkistetysti elettiin hänen lapsuudessaan. Maito ja kananmunat haettiin naapurista, loput kyläkaupasta tai myymäläautosta.
Jyväskylän suurajojen pikataival ajettiin Kaukelasta Vesijaolle ja yhden rallitallin huoltopiste oli Leppäniemen pihalla. Iso tapahtuma oli myös Enduron MM-kisat vuonna 1992. Hiekkakuopalla on ammuttu savikiekkoja.
– Virtaset oli hyviä urheilijoita: Matti juoksi 70-luvulla aikoja, joilla 50 vuotta myöhemmin olisi voitettu Suomen mestaruuksia. Virtasen veljekset juoksi töitten jälkeen pari kertaa Miestämän ympäri.
Nevanlinna on itsekin pelannut tennistä nuorena ja Leppäniemen tenniskentällä on ollut paljon huippupelaajia pelaamassa. Omat lapset lapsineen viihtyvät hyvin Kaukelassa.
Tulevaisuutta Nevanlinna on miettinyt optimistiseen tapaansa:
– Padasjoella on hirveästi mahdollisuuksia. Kunta sijaitsee lähellä isoja kaupunkeja, täällä on valtavan hieno luonto ja Päijänteen paras satama. Sähkörunkolinjat halkoo pitäjää, joten uusiutuvaa energiaa on kannattava rakentaa.
Kaukelaan Nevanlinna uskoo rakentuvan vielä mökkejä ja toivottavasti asuinrakennuksiakin. Uutta 140 hengen yritystä tuskin kuitenkaan.
– Pienetkin yritykset elävöittävät ympäristöään. Pitäisi ajatella isommin: suurin osa Suomen kunnista pelaa kolmosdivisioonassa, kun pitäisi mennä liigaan.