Vesiensuojeluyhdistys ja metsänomistajat tekevät yhteistyötä tieteelliseen mittaustietoon perustuen, jotta Padasjoella Nerosjärven valuma-alueella saataisiin kiintoaineet ja ravinteet kuriin.
Kuohi-Nerosjärven suojeluyhdistys on tehnyt jo vuosikymmeniä aktiivisesti töitä vesistöjen paremman kunnon eteen.
– Kuohijärven veden laatu on tällä hetkellä virallisen luokituksen mukaan erinomainen ja Nerosjärvenkin hyvä. Mutta vuosien varrella rannoilla asuvat ja mökkeilevät ovat huomanneet, että vedet ovat tummuneet, puheenjohtaja Aarno Kononen kertoo.
Aikanaan Vesijaon suunnalta Nerosjärveen laskeva Suomenjoki on ruopattu uittoa varten, ja alueen soita ja suometsiä on ojitettu paljon.
– Suomenjoen luusua Nerosjärven pohjoispäässä on lähes umpeenkasvanut monen kymmenen metrin matkalta. Ravinteita valuu paljon ja lahdenpohjukkaan on saostunut yli puoli metriä kiintoainesta, Kononen kertoo.
Päijänne-Leaderin, Vanajavesikeskuksen ja Järvi-Hämeen Osuuspankin rahoittamassa Suomenjoen valuma-aluesuunnittelu 1 -hankkeessa selvitetään nyt mahdollisuuksia vähentää Suomenjoen metsäisten valuma-alueiden kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.
Hankekoordinaattorina toimii vesiensuojelun ammattilainen Sirium Oy:n Marja-Liisa Suomalainen, jolla on pitkä kokemus vastaavista hankkeista ja erityisesti toimivasta maanomistajayhteistyön mallista Pälkäneen seudulla.
Huoltovapaita rakenteita
Suomalainen otti ensitöikseen yhteyttä paikalliseen MTK-yhdistykseen ja Metsänhoitoyhdistykseen. Yhdistysten kautta tavoitettiin oikeat maanomistajat ja yhteistyö heidän kanssaan pääsi käyntiin.
– Maanomistajilla on iso luottamus hankkeessa konsulttina toimivaan metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija Jyrki Mäkirantaan, ja se on erittäin tärkeää, Suomalainen kehuu.
Musta Parlammin valuma-alueen maanomistajille on järjestetty kolme infotilaisuutta, jossa kaikilla on ollut mahdollisuus tavata hankkeen vastuuhenkilöitä sekä kysellä tarkentavia kysymyksiä.
– Lähtökohtaisesti suhtautuminen on ollut kiinnostunutta ja positiivista, kertoo Mäkiranta.
Kysymyksiä on herättänyt muun muassa se, millaisia velvoitteita mahdollisten rakenteiden hoidosta tai ylläpidosta maanomistajille voi koitua.
– Metka-hankkeissa on lähtökohtaisesti 10 vuoden kunnossapitovelvoite hankkeen päättymisestä lukien. Kaikista rakenteista pyritään tekemään huoltovapaita. Käytännössä kunnossapito tarkoittaa, jos esimerkiksi metsätaloustoiminnan seurauksena pato vahingossa vaurioituu, se pitää korjata.
Pohjatieto mallinnuksella
Liikkeelle haluttiin lähteä parhaan mahdollisen tutkimustiedon kautta selvittämällä, miten vesi oikein alueella liikkuu, mitä sen mukana kulkee ja miksi ja mihin vesiensuojelutoimenpiteet kannattaa kohdentaa.
Nämä tiedot tarjoaa metsätalouden asiantuntijaorganisaatio Tapion Kunnos-mallinnustyökalu. Se käyttää useista avoimista tietolähteistä saatavaa paikkatietodataa, kuten mittaustietoa maaperän muodoista, puustosta, säästä ja sadannasta, veden korkeudesta, laadusta ja virtaamasta.
Veden virtaaman hidastaminen erilaisilla maastoon tehtävillä rakenteilla, kuten pohjapadoilla, sekä ravinteita pidättävät pintavaluntakentät ja kosteikot ovat metsätalouden menetelmien ohella tehokkaimpia keinoja vähentää metsistä tulevaa vesistökuormitusta. Kun veden virtaamaa ja viipymää säädellään, voi myös metsän kasvu parantua.
Kunnos-mallinnustyökalulla voi tarkastella veden virtausta laajemmin koko valuma-aluetasolla. Sen tavoitteena on löytää vesiensuojelurakenteille mahdollisimman tehokkaita paikkoja. Mäkiranta pitää Kunnos-mallinnusta hyvänä työkaluna.
– Erityisesti olen ihastunut sen tarjoamaan kuivavaratulkintoihin. Niistä näkee kartalta, missä ojat ovat liian syviä, sopivia tai liian matalia. Kuivavaralla on suuri merkitys metsän kasvun kannalta.
Metka-rahoitusta toteutukseen
Kun mallinnuksen kautta saatiin näkemys siitä, mihin kohtiin maastossa erilaisia vesiensuojelurakenteita kannattaisi toteuttaa, käytiin näiden alueiden maanomistajien kanssa tutustumassa maastoon. Samalla tarkennettiin rakenteiden paikkoja ja huomattiin myös muutamia tausta-aineiston puutteista johtuvia selkeitä muutostarpeita.
Mäkiranta tekee vielä maastokatselmusten pohjalta tarkennetun suunnitelman vesiensuojelurakenteista.
– Tavoitteena on, että rakenteiden käytännön toteutuksesta saataisiin maanomistajien yhteinen Metka-hanke ja rahoitus Metsäkeskukselta. Luonnonhoitoon tähtääviä vesiensuojeluhankkeita ei ole vielä Mhy Päijät-Hämeen alueella uuden Metka-tuen aikana tehty. Muutamia on selvitetty, mutta ne ovat olleet liian suppeita. Tämän hankkeen pitäisi täyttää Metka-tuen ehdot laajuutensa perusteella.
Jos Metka-tukea ei saada, selvitetään muita rahoitusvaihtoehtoja. Niitä onneksi on, sillä esimerkiksi useat säätiöt rahoittavat vesiensuojeluhankkeita.
Kuvat ovat esimerkkejä toteutetuista vesiensuojelurakenteista, eivätkä liity jutun hankkeeseen.
Anne Rauhamäki
I Jalkautus