Kunnan sijainti ja maaperä antavat erittäin hyvät edellytykset kannattavalle metsätaloudelle. Padasjoki on pääpuulajiemme kuusen, männyn ja koivun levinneisyysalueitten keskialueella, jossa on niille paras kasvuympäristö. Myös soitten osuus täällä on erittäin pieni.
Suurin osa metsämaasta on boniteetiltaan (kasvukyvyltään) hyvää. Yhdistettynä hyvään metsänhoitoon, tuloksena olemme kilpailleet Luopioisten, nykyisin Pälkäneen, kanssa Suomen puustoisimman kunnan arvosta. Puuston määrä metsämaan hehtaaria kohti on ollut 180–190 m3.
Metsistä pääosa on joko harvennus- tai päätehakkuuikäisiä, joten hakkuumäärät ovat olleet viime vuosina yksityismetsistä ainespuun osalta 250 000 –350 000 m3/v. Yhteisöjen ja valtion omistamien metsien myynnit mukaan arvioiden määrä on 310 000–375 000 m3/v. Joinakin vuosina hakkuut ovat ylittäneet vuotuisen kasvun määrän. Myönteisenä olen nähnyt sen. ettei puuston määrä kunnan metsävarainventoinnissa ole vähentynyt.
Puutuotteitten markkinat ovat olleet muutamina vuosina erittäin hyvät. Venäjän tuonnin tyrehtyminen ja korona-ajan kysyntäbuumi nostivat kysynnän ja hinnat ennätystasolle. Nyt sieltä ollaan tultu alas ja varsinkin kuiduttava- ja kartonkiteollisuus ovat vaikeuksissa. Joittenkin tehtaitten sulkemisia pelätään. Sahatukkien kysyntä ja hintataso ovat säilyneet melko hyvinä.
Rahaa Padasjoella sijaitsevien puukauppojen kantohinnoista on kertynyt vuosittain keskimäärin 15 milj. € ja tehtaalle toimitettuna niitten arvo on ollut noin 22 milj. €. Kantorahatulojen yhteisöveroista palautetaan niitten sijainnin perusteella myyntikuntaan tietty osuus, joka aiemmin oli noin kolmasosa maksetusta. Tämä erä on ollut merkittävin kunnan saamista yhteisöveroista.
Työntekijöitä metsäalalla on noin 40 ja puunjalostuksessa samoin 40 henkilöä. Ala työllistää välillisesti noin 20 henkilöä huolloissa ja muissa palveluissa. Metsäsektori on suurin ulkopuolisen rahan kuntaan tuoja eläkkeitten jälkeen. Metsäpalveluyrityksiä ovat mm.: Metsäkuljetus Aarto Ky, Marko Pastila Tmi, MetsäMestarit Oy, Metsäkone Munnila Oy, Jussi Salonen Tmi, Hännikäinen Tero, Metsätyö Mikko Iittala, MM Metsäpalvelut ja MSU-Metsäpalvelu ky. Puunjalostusyrityksiä ovat mm.: Puulon Oy, Pamel Oy, Nukkuville, Puutavaraliike Talu ja Padasjoen Koivujaloste Oy.
Metsätyöryhmästä
Toimialan kehittämiseen oli nimetty metsätyöryhmä, joka toimi ”talkooperiaatteella”. Siihen kuuluivat Pekka Salonen, Antti Räsänen, Marko Pastila, Pekka Helminen, Janne Luukko, Heikki Jaakkola, Petri Jalkanen, Jouni Rantala Suomen metsäkeskuksesta, Jari Yli-Talonen ja Taina Wallenius, Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä. Lisäksi toimintaan osallistuivat kunnanjohtaja, Jaana Tanner Padasjoen Sanomista sekä metsäyritysten edustajat vuorotellen.
Toteutettuja toimenpiteitä olivat: Padasjoen Sanomien metsäteemanumerot keväisin 2018–2025. Metsätori 18.8.2018 ja 29.8.2020. Selvitys hakkuukypsien kuusikoiden kasvusta vuonna 2021. Tutustuimme Evon alueen kehittämissuunnitelmiin, tutkimuskohteisiin sekä metsiin 20.8.2022. Pappilanmäen kahdeksasluokkalaisten tutustuminen Evon koulutukseen ja toimintaan sekä metsien hoitoon ja ilmastovaikutuksiin on järjestetty keväisin 2022–2026.
Metsätyöryhmän toiminta on keskeytynyt uuden vetäjän puutteen takia. Luonnonvarakeskuksen tiedotteita ja tutkimustuloksia, joita on metsänomistajille ja sidosryhmien edustajille välitetty, voi tilata https://www.luke.fi/fi/luken-uutiskirjeiden-tiedotteiden-ja-tilastojulkistusten-tilaaminen.
Ennallistamisasetuksen soveltaminen haasteena
Suurin haaste metsäalalle on ennallistamisasetuksen soveltaminen. EU:n ennallistamisasetus tähtää luonnon tilan parantamiseen ja biodiversiteetin suojelemiseen, ja sen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä ennallistamistoimenpiteitä on toteutettu vähintään 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista.
Eri skenaarioissa vuotuiset hakkuukertymät alenisivat 2–15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suomen kansantalouteen vaikutukset olisivat kerrannaisvaikutuksineen 1,6–2,9 miljardia euroa vuodessa ja työllisyyteen 9 000–22 800 henkilöä. Vaikutukset kohdistuisivat suurelta osin maaseutualueille. Lainsäädännön soveltaminen on lähiaikoina edessä Suomessakin kansallisilla päättäjillä. Vaikutukset riippuvat ratkaisevasti ennallistamistoimien laajuudesta ja toteutustavasta.
Yksittäinen metsänomistaja toimii mielestäni parhaiten, jos hän saa metsänsä kasvamaan hyvin ja pääosin tukkipuuta. Suojelua vaativien erityisten luonnonarvojen osalta neuvoja saa metsäkeskuksen asiantuntijoilta. Hyvä neuvo päättäjille olisi vanha viisaus: Ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen tulee olla tasapainossa. Kompromisseja tulee tehdä, mikäli aiomme pitää metsäiset maaseutualueet asuttuina.
Kiitokset metsäryhmän toimintaan osallistuneille ja varsinkin Padasjoen Sanomille, joka ottaa metsäteemanumeron toimittamisen ja kokoamisen tehtäväkseen jatkossakin.
Pekka Salonen