Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen kirjastolla järjestämässä Muistikahvilassa oli 17.2. aiheena hoitotahto.
Laatimalla hoitotahdon voi varmistaa, että mahdolliset tulevat hoitoratkaisut perustuvat omaan tahtoon. Hoitotahto tehdään etukäteen sellaisen tilanteen varalle, jossa ei ole enää kykenevä tekemään omaa hoitoa koskevia päätöksiä esimerkiksi vakavan sairauden tai onnettomuuden vuoksi.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että potilaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Kun hoitotahto on tehty kirjallisesti, se voidaan liittää potilasasiakirjoihin. Tiedot voi kirjata myös itse OmaKantaan.
Hoitotahto voi olla vapaamuotoinen. Valmiita malleja löytyy netistä, esimerkiksi Muistiliiton lomake on kattava: se sisältää sekä sitovat että toiveenluonteiset tahdonilmaisut.
Linkki Muistiliiton sivuille: https://muistiliitto.fi/apua-ja-tukea/etuudet-ja-oikeudet/hoitotahto/
Sitoviin kuuluu sijaispäättäjän tai useamman nimeäminen, potilasasiakirjojen luovuttaminen ja tietojen välittäminen läheisille. Erityisen tärkeä merkintä liittyy elvytykseen: hoitotahdossa otetaan kantaa siihen, haluaako henkilö, että häntä pidetään hengissä niin pitkään kuin se on kohtuudella mahdollista, vai antaako hän elvytyskiellon.
Unisukista ei välttämättä tiedä kukaan
Yleisissä toiveissa voi listata elämänhistoriansa keskeisiä tapahtumia ja tapoja, joita on tottunut noudattamaan. Muistiasiantuntija Petra Behmillä oli antaa omakohtainen esimerkki tällaisesta pieneltä tuntuvasta, mutta kuitenkin merkityksellisestä rutiinista:
– Oma veljenikään ei tiedä, että käytän aina unisukkia. Joku toinen voi olla hyvin kofeiiniherkkä, eikä voi juoda kahvia enää iltapäivän puolella, ilman että yöunet menevät. Senkin voi kirjata hoitotahtoon.
Toinen esimerkki oli hoivakotiin joutuneesta muistisairaasta, josta tuli yllättävästi aggressiivinen. Syy paljastui, kun tytär tuli käymään: äiti ei ollut koskaan voinut sietää punaista väriä, ja hoivakodissa hänelle oli laitettu punaiset vaatteet. Nainen rauhoittui heti, kun vaateväri vaihdettiin.
Kaikilla ei ole omaisia
Hoitotahtoon voi kirjata vaikkapa mieliruokansa, musiikkimieltymyksensä, millaisia tv-ohjelmia seuraa ja millaisia kalusteita haluaa huoneeseensa. Aina eivät läheisetkään tiedä kaikista mieltymyksistä, joilla voi kuitenkin olla iso merkitys mielialaan.
– Eikä kaikilla ole ketään läheisiä puhumassa puolestaan.
Hoitotahto sekoitetaan usein edunvalvontavaltuutukseen. Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla voi etukäteen valtuuttaa itse valitsemansa luotettavan henkilön hoitamaan asioitaan siltä varalta, että ei itse siihen myöhemmin kykene. Hoidettavia asioita on esimerkiksi taloudelliset asiat (esim. laskujen maksaminen ja omaisuuden hoito) tai henkilöä koskevat asiat kuten terveydenhoito ja asumista koskevat asiat.
Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön. Tämä voi olla mahdollista vielä muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Toisinaan voi olla hyödyllistä pyytää valtuutuksen liitteeksi lääkärinlausunto. Edunvalvontavaltuutuksen laatimisessa suositellaan käyttämään oikeudellisen asiantuntijan apua esimerkiksi pankin lakipalvelusta tai asianajo- tai lakitoimistosta.
Lähiomainen ei välttämättä pysty edes laskuja maksamaan ilman tätä valtuutusta, joka tulee voimaan vasta Digi- ja väestöviraston vahvistuksesta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto valtuuttajan kyvyttömyydestä huolehtia asioistaan.
Edunvalvontavaltuutus on varautumista tulevaan ja parhaassa tapauksessa edunvalvonta-asiakirjaa ei koskaan tarvita. Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi suomi.fi-verkkopalvelusta. Linkki: https://www.suomi.fi/oppaat/edunvalvonta