Oman kylän tietotekniikkaguru Michael Fletcher kertoi kyläradioista Vesijaon kyläkokouksen lopuksi sunnuntaina 18.1. Harjulassa. Hän on ollut asiantuntijana Nastolassa useana vuonna pidetyissä poikkeusolojen varautumisen esitelmätilaisuuksissa.
Kyläradiot ovat ratkaisu tiedonvälitykseen kriisitilanteissa.
– Hannes-myrskyn jälkeen oli Kasiniemen takana neljä vuorokautta sähköt poikki. Siellä on ihmisiä, joilla ei ole autoa, jolloin kännykkää ei saa ladattua edes autosta. Kaivosta ei saa vettä, kun pumput ei pyöri, selvensi Fletcher paikallisen esimerkin kautta.
– Viranomaisviestinnässä on käytännössä alin taso VIRVE-puhelimilla, kun taas meidän kansalaisten kesken ei ole mitään tapaa kommunikoida keskenämme kun yhteydet ovat poikki.
Kyläradio on käytännössä metsästäjien, autourheilu- ja tiepalveluharrastajien sekä vapaaehtoisen pelastuspalvelun käyttämiä VHF-radioita. Fletcher arvioi, että Padasjoella on noin 130 erämiesten toimintakunnossa olevaa radiota, jotka olisivat käytettävissä myös poikkeustilanteessa.
– Kyläradion niistä tekee se, että kylätalolle rakennetaan kiinteä tukiasema. Tämä on ollut mahdollista jo parin vuoden ajan, kun liikenne- ja viestintäministeriön alainen viestintävirasto muutti radiomääräystä kyläradiotoiminnalle suotuisammaksi.
Kylätalon katolle tarvitaan antenni ja lisäksi sisälle radio, akku ja laturi. Muutama vapaaehtoinen on perehdytettävä kyläradion käyttöön ja sitä on myös harjoiteltava, vaikka itse tekniikka helppokäyttöistä onkin.
Ympäryskunnissa kyläradioita jo on ja Päijänne-Leaderilla on hankekin siihen liittyen ollut käynnissä hyvän aikaa. Padasjoella kyläradioita ei vielä ole. Fletcher on piirrellyt karttoja ja laskeskellut radiolinkkijänteitä, että meilläkin kylätalojen välille on mahdollista luoda yhteys tukiasemaradioilla. Yksittäiset kuntalaiset voivat tietysti hankkia omankin radion, halvimmillaan ne ovat luokkaa parisataa euroa.
– Kattavia radiopaketteja kylätalolle saa suomalaiselta toimijalta tonnilla.
Fletcher toivoi, että kyläradioverkko rakentuisi kuntavetoisesti, monestakin syystä. Hankintavaiheessa suurempi erä välineistöä olisi kilpailutuskelpoinen ja mikä tärkeintä, joka kylälle saisi samanlaiset laitteet, jolloin jokainen osaisi niitä helposti käyttää eri paikoissa.
– Täällä Harjulassa on jo ilmalämpöpumppu ja vesi, ulkoseinään pitäisi vielä saada kolmivaiheliityntä: kytkintä kääntämällä voitaisiin sitten aggregaatilla syöttää sähköä taloon, jolloin hätämajoituskin onnistuisi.
Yhteys pelastuslaitokseen
Kyläturvallisuus kohoaisi näiden uudistusten myötä aivan uudelle tasolle. Tukiasema kuuluu kylärajojen ulkopuolellekin, toki jotkin suunnat ovat maastomuotojensa vuoksi haastavia. Kirkonkylällä Kuntalan vanhan puolen tasakatto lienee paras paikka tukiasemalle, mikäli viranomaissuuntaan haluttaisiin kyläradioverkosta yhteys.
Kasiniemessä ollaan kuulemma suunnilleen samassa tilanteessa kuin Vesijaolla eli kyläradiota ollaan harkitsemassa. Fletcher toivoikin yhteistyötä naapurikylien välille. Kyläradioyhteys pelastusviranomaisten olisi hyvä pitää keskusteluissa mukana.
Nastolassa jo vuosia kyläradiota edistänyt Fletcher toivoi pikaista kyläradioverkon rakentamista Padasjoelle ja radioyhteyttä myös naapurikuntiin.
–Padasjoellahan ollaan aivan ainutlaatuisessa asemassa, että meillä on kunnan oma valokuituverkko. Jos jokaiselta kylätalolta olisi oma kuitu Kuntalaan, se voitaisiin kytkeä kylätalolla saman akun varaan, jolloin meillä olisi täysin sisäinen, suljettu oma verkko ilman sähköä ja ilman operaattoria.
Taajamassa myrsky ei enää maakaapeleiden ansiosta juurikaan aiheuta ongelmia, mutta miten käy sivukylillä, jos tarvitaan ambulanssia tai palokuntaa? Isommissa kriiseissä edes taajamasijainti ei auta, sillä kännykkäasemat pimenevät muutamassa tunnissa.