Suomen ensimmäisen kylätoimikunnan ensimmäinen kylänvanhin Matti Jaakkola kertoi tiistaina 13.1. Olkkarilla kylätoiminnan käynnistymisestä ja siitä, kuinka Auttoisten kylä sai toimia eräänlaisena kylätoiminnan mallikappaleena.
Kaikki oli aloitettava tyhjältä pöydältä, ei ollut olemassa mitään toimintamallia eikä esimerkkiä, miten kannattaisi toimia ja tehdä.
Matti Jaakkola ja Aila Heinäjoki Olkkarilla.
Tampereen yliopiston aluetieteellinen laitos teki kylätutkimusta vuonna 1976. Tutkimuksen innoittamana Matti Jaakkola kutsui kokoon kyläkokouksen 5.3.1978. Kylätoimikunta perustettiin taistelemaan kylien toimintaedellytysten puolesta: kylät näivettyivät ja väki siirtyy kasvukeskukseen, samoin työpaikat.
– Havahduttiin, että on toimittava nyt heti, kun jotain on vielä pelastettavissa kuten kauppa ja posti.
Eräänlainen kansanliike oli saanut alkunsa kylien elinvoimaisuuden pelastamiseksi. Auttoisten kylä sai kunnian olla eräänlaisena uranuurtajana liikkeessä. Muutaman vuoden sisällä Suomeen perustettiin yli 3 000 kylätoimikuntaa.
Eri tiedotusvälineet halusivat tulla kartoittamaan kansalaisten tuntoja kylätoiminnan alkulähteeltä. Jopa ranskalainen tv-kanava teki tv-sarjan Auttoisten kylästä. Kylä valmistautui huolella kuvauksiin ja tv-toimittajaa kyydittiin ympäri kylää kirkkoreessä ja kestettiin hämäläisessä pitopöydässä Kotkalla.
– Tv-toimittaja tutustutettiin talvikalastukseen ja sahdintekoon. Kylällä järjestettiin kuvausten vuoksi esimerkiksi tanssit Maatalolla, hiihtoretki sekä jääkiekko-ottelu, ja koko kylä oli aktiivisesti mukana.
Kylänvanhin kävi kertomassa lähialueen kyläyhteisöissä kokemuksia kylätoiminnasta ja Auttoisilla kävi tutustumassa erilaisia ryhmiä: muun muassa DDR:stä kävi linja-autolastillinen Auttoisilla.
Lammi-Padasjoki tietyö
Kunnon tieyhteyttä on kaivattu Auttoisille kylätoiminnan alkuajoista lähtien.
– Lupauksia on annettu kymmeniä vuosia, mutta toteutus on jäänyt. Valtakunnan päätie Nelostie kulki kylän halki 1930-luvulla, jolloin tehtiin suunnitelmia, jonka mukaan tie johtaisi Helsingistä Petsamon Auttoisten kautta. Sota pilasi suunnitelmat ja Neuvostoliitto valtasi Petsamon.
1950-luvulla rakennettiin uutta Nelostietä yli kilometri ohi kyläkeskuksen. Tien piti jatkua kohti Kuhmoista ja Keinuhongan riihi määrättiin purettavaksi tien alta pois. Myös urheilukenttä sorakuopan päältä siirrettiin Aarnontie varteen.
– Teiden rakentamisessa ei kuitenkaan tapahtunut mitään kymmeniin vuosiin ja teiden suunnittelu- ja rakentamismäärärahat menivät toisaalle. Riemuitsimme vuonna 1980, kun saimme tiedon, että nyt aletaan rakentaa Lammi-Padasjoki -tietä. Tiesuunnitelmista selvisi ennen töiden alkua, että tie kapenee Evolla puolitoista metriä. Esitimme, että tie tulee tehdä saman levyisenä Padasjoelle asti. Esityksemme ei mennyt läpi, puoli metriä sentään saimme leveyttä tiehen lisää. Samassa yhteydessä esitimme, että Turusta lähtevän 10-tien tulisi jatkua Tuuloksesta Padasjoelle, jossa luonnollinen päätepiste olisi Päijänne. Esitys ei mennyt läpi.
Kun tietyöt alkoivat, niin ei aikaakaan, kun levisi huhuja, että työleirille on sijoitettu etsintäkuulutettuja. Kylätoimikunta kutsui kokoon Kriminaaliyhdistyksen ja Tielaitoksen edustajat sekä Padasjoen ja Lammin nimismiehet. Tietyöt sujuivat suunnitelmien mukaan, kun ennakkoluuloista päästiin eroon.
Soutukilpailuilla rahaa toimikunnan kassaan
Vastaperustetun kylätoimikunnan kassa oli tyhjä ja niinpä päätettiin haastaa muut kylätoimikunnat soutukilpailuihin. Ensimmäiseen tapahtumaan kylänvanhin keksi pyytää vetonaulaksi konstaapeli Reinikaista esittäneen Tenho Saurénin.
– Ongelmaksi meinasi muodostua se, että Saurénilla oli kyseisenä ajankohtana meneillään kesäloma. Hetken aikaa puhelimessa juteltuamme Saurén lupasi tulla tapahtumaamme juontajaksi, mikäli saisin luvan hellapoliisilta. Hellapoliisi ei ensimmäisen puhelun aikana antanut lupaa, mutta sovittiin uusi soittoaika ja lupa heltisi toisella kierroksella.
Kansansuosikki veti väkeä venerantaan lähemmäs 1000 henkeä ja kylätoimikunnan kassaan saatiin mukavasti täytettä. Soutukisan vetonaulana käväisi myöhemmin myös pellehyppääjä Simo Salminen.
Rivitalohanke
Kylätoiminnan alkuaikoina ei toimintaan saanut mitään neuvoja, eikä ulkopuolista taloudellista tukea mistään. Rohkea kylätoimikunta päätti kuitenkin ryhtyä rakennushankkeeseen, sillä postitoimistolle piti saada tilat ja kylään asuntoja.
– Rivitaloon rakennettiin kuusi huoneistoa. Silloin luvattiin, että kun on tilat Postille, niin Posti pysyy aina kylässä, mutta heti 10 vuoden sopimuksen päätyttyä se lakkautettiin. On valtakunnan mittakaavassakin erikoista, että kylätoimikunta toimi rakennuttajana. Ei kai Suomessa muita vastaavia hankkeita ole ollut.
Maatalo on ollut jatkuvien talkoiden kohde Auttoisten kylällä. Kylätoimikunnan alkuvuosina ikkunat uusittiin opetusministeriön myöntämillä varoilla.
Kyläkirjoja on tehty useita.
– Teräväkynäisinä kirjoittajana toimivat Leevi Leivo, Sirkka Tuoreniemi ja Pentti Vuorinen, jolle lankesi suurin kakku. Vuorinen piti myös koululla perinnepiiriä, josta nauhoitettiin 38 kasetillista aineistoa.
Matti Jaakkola jättäytyi pois kylätoimikunnan puheenjohtajan tehtävistä 10 vuoden jälkeen.
– Olen aina ollut sitä mieltä, että kymmenen vuotta nuijan varressa riittää yhdistyksessä kuin yhdistyksessä. Olen minä senkin jälkeen ollut talkoissa mukana tumput suorana seisomassa, nauratti Jaakkola olkkarilaisua.
Vielä 1930-luvulla Auttoinen kuului Suomen suurimpiin maalaiskyliin 1600 asukkaallaan. Nyt asukkaita on 290 ja keski-ikä 53 vuotta.