Padasjoella juhlittiin Suomen itsenäisyyspäivää 6.12. perinteisin menoin kirkossa, jossa oli ensin sanajumalanpalvelus ja heti perään musiikkipitoinen juhla.

– Kiitollisina muistamme veteraanisukupolvea ja sen tekemää työtä isänmaan vapauden hyväksi, kiteytti kappalainen Kristian Saarnio juhlapäivän ytimen.

Historia osoittaa, että ihmiset ovat olleet kautta aikain valmiita taistelemaan sen puolesta, mihin uskovat, ja antamaan henkensä yhteisen hyvän puolustamiseksi.

– Naapurimaamme arvaamattomuuden takia olemme varmaankin syvemmin ymmärtäneet itsenäisyyden merkityksen 2020-luvulla. Meillä sotia kokemattomille sukupolville itsenäisyyspäivä on tärkeä muistutus siitä, että Suomen itsenäisyys ja vapaus eivät ole itsestäänselvyyksiä, totesi kirkkoherra Timo Huttunen saarnassaan.

Kanttori Suvi Häme kuulutti ennen Perinnekuoron esiintymistä, että tasan 50 vuotta sitten, 6.12.1975, on ollut Sotaveteraanikuoron ensiesiintyminen itsenäisyypäiväjuhlassa.

10-vuotisjuhlalevy löytyi paikallisesta veteraaniarkistosta.

*Sotaveteraanikuoron jäljessä jatkava Perinnekuoro esitti Hämeen johtamana neljä laulua.*

*Leo ja Crista Mäkinen esittivät sellolla ja kanteleella isänmaalliset kappaleet Suomenmaa ja Finlandia.*

Leo Suomaan Padasjoki-tarinat saatava kirjaksi

Kunnan tervehdyksen juhlaan toi valtuuston puheenjohtaja Heikki Jaakkola, joka totesi Suomen itsenäisyyden saavuttaneen 108 vuoden iän.

– Olemme olleet onnellisia, kun olemme saaneet elää yli 80 vuotta rauhan aikaa. Kansakuntamme historian tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta ymmärrämme, millainen on ollut se tie, jota seuraamalla olemme saavuttaneet nykyisen hyvinvoinnin. Puutteineenkin Suomi on maailman paras maa suomalaisille.

Myös Jaakkola otti esiin maailmantilanteen. Suomi on suuntautunut yhä enemmän länteen ja integraatioon, jonka myötä päätösvaltakin on loitontunut.

– Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan oli viimeinen pisara osoittamaan, että tarvitsemme voimakkaan liittolaisen.

Padasjoki elää muun maaseudun mukana kohti keskittyneempää Suomea. Kaupungistuminen on megatrendi, johon ei ole löytynyt kunnollista vastalääkettä. Jaakkola esitti huolensa siitä, miten palvelut ovat saatavilla, mutta niiden saavutettavuus on mennyt jatkuvasti huonompaan suuntaan.

Padasjoella kotiseutuhistorian vaaliminen on onneksi ollut ahkeraa. Jaakkola kiitti kyläyhdistyksiä tärkeästä kulttuurityöstä, kylien historian tallentamista kyläkirjoiksi.

– Itse olen usein lukenut viime vuonna edesmenneen Leo Suomaan padasjokelaistarinoita netistä. Niissä on monia loistavia kuvauksia eri sukujen vaiheista, kertomuksia kouluajoista, kylä- ja hautausmaakierroksia. Mielestäni olisi kulttuuriteko, jos nuo tarinat saataisiin kirjoihin ja kansiin.

Lopuksi Jaakkola kiitti viimeistä sotaveteraaniamme Viljo Pastilaa, joka on pitkään pitänyt veteraaniaatetta esillä lukuisissa tilaisuuksissa.

”Maanpuolustus ei ole vain aseita, se on tahtoa”

Järjestötervehdyksen juhlassa esitti Padasjoen seudun Maanpuolustusnaisten puheenjohtaja Heidi Leppänen.

– On syytä pysähtyä erityisesti juhlimaan sitä, mikä on meille kallisarvoista. Saamme elää maassa, joka on vapaa ja turvallinen. Se on perintö, jonka säilyttäminen vaatii meiltä jokaiselta tahtoa ja tekoja.

Leppänen sanoi, että viranomaisten lisäksi yhteisöjen, liittojen ja yhdistysten vapaaehtoistyö on tämän maan hiljainen voima.

– Se ei välttämättä näy otsikoissa, mutta sen vaikutus tuntuu jokaisessa hetkessä, kun yhteiskunta tarvitsee tukea. Vapaaehtoiset antavat aikaansa, osaamistaan ja sydäntään muiden hyväksi, siksi vapaaehtoisten panos on mittaamattoman arvokas. Padasjoella on paljon arvokasta vapaaehtoista toimintaa, jonka kautta jokaisella meillä on mahdollisuus toimia ja vaikuttaa.

Kansalaisjärjestöjen lippukulkueessa oli yksi uusi lippu: tänä vuonna toimintansa aloittanut Padasjoen seudun Maanpuolustusnaiset ry oli ensi kertaa virallisesti esillä lipunkantajanaan Marleena Lampinen. Seppeleenlaskijoina toimivat Heikki Jaakkola kunnan edustajana, Jarmo Lahtinen (kappelisrk) ja Anssi Siljander (kansalaisjärjestöt). Kunniavartiossa reserviläiset Kimmo Rahikainen ja Juho Aaltonen.

Maanpuolustusnaisten yhdistyksen lippu seisoo nyt ylpeänä osana lippurivistöä.

– Se ei ole vain kangasta ja värejä, vaan se on symboli tahdosta, yhteisöllisyydestä ja vastuusta. Yhdistyksemme tehtävä ei ole pelkkä ele. Se on käytännön työtä, maanpuolustustahdon vahvistamista, jäsentemme henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitämistä, valmiutta toimia yhteiskunnan hyväksi kriisin hetkellä. Me koulutamme, harjoittelemme ja jaamme tietoa. On hyvä muistaa, että varautuminen ei ole pelkoa, se on viisautta ja välittämistä.

Leppänen siteerasi Kyösti Kallion itsenäisyyspäiväpuhetta vuodelta 1939: ”Mutta suurimman tunnustuksen ansaitsee oma kansamme, joka tyynenä ja yksimielisenä seisoo suojaamassa kotejamme ja isiemme perintöä kaikkineen mitä siihen kuuluu. Sille suuruudelle on tehtävä kunniaa ja kiitettävä Jumalaa, että isänmaallamme on sellaiset vartijat.”

*Heikki Koskinen ja Kimmo Perälä luovuttivat ylivääpeli Mikko Iittalalle ja ylivääpeli Sauli Kiviselle jalkaväen ansioristin tunnustuksena ansiokkaasta työstä.*

Seppelpartion lähetti matkaan Kimmo Perälä. Saatepuheessaan hän totesi, ettemme saa unohtaa niitä suuria uhrauksia, joita pitkäaikainen vakaus ja vapaus on vaatinut.

– Samalla kun juhlimme itsenäisyyttä, meillä on tilaisuus lämmöllä muistaa sodassa kaatuneita sankarivainajia. Sankarihautausmaalla on 168 hautaa ja niissä 169 kaatunutta; neljä sankarivainajaa lepää oman sukunsa haudoissa ja Auttoisten hautausmaalla viisi. Kentälle jääneinä on siunattu 32 padasjokelaista. Kaikkiaan viime sodissa menehtyi Padasjoelta 223 miestä ja yksi nainen.