Kunnanjohtaja Juha Rehula esitteli tiistaina 28.10. Padasjoen ensi vuoden talousarvion, joka on 160 000 euroa alijäämäinen.
Infotilaisuudessa julkistettiin myös uuden talouden sopeuttamisohjelman aloittaminen ja veronkorotuskin väijyy jo kulman takana.
Kunnalla on ensi vuonna menoja 10,2 miljoonaa menoja ja tuloja 160 000 euroa vähemmän. Menoista leijonanosan (5,5 milj.) haukkaa henkilöstö, jota on tällä hetkellä tasan 100. Palkkamenoihin on tulossa ensi vuonna peräti 5,5 % lisäys uuden tasopalkkajärjestelmän ja sopimuskorotusten vuoksi. Silti henkilöstömenot alittavat tämänvuotisen tason.
– Laatimisohjeissa lähdettiin siitä, että ylijäämää kertyy 280 000 euroa. Se on summa, jonka Padasjoen kunta metsätaloussuunnitelman mukaisesti pystyy hakkaamaan omistamiaan metsiä. Puukaupalla on Padasjoen budjetin kannalta merkitystä: 130 000 euron leimikko odottaa talvikelien tuloa, sanoi Rehula.
– Vuosikate on kuitenkin plussalla yli 800 000 euroa.
Kunta ottaa uutta velkaa saman verran kuin nykyisiä maksetaan pois. Lainakanta siis pysyy 4,5 miljoonassa, mutta koska asukasmäärä alenee, on lainaa per asukas hieman enemmän (1700 €).
FCG:n Eero Laesterä on tutkinut Padasjoen talousluvut ja tehnyt painelaskelmat, joiden mukaan kunnan talouden perusta on vahva. Sen kulmakivi on taseen ylijäämä, 12 miljoonaa euroa.
– Rautalangasta jos vääntää, niin vaikkei kunnalle tulisi vuoteen yhtään euroa sisään, me pärjättäisiin silti. Ei tässä ihan lastuna laineilla seikkailla.
Taustalla on talouden tasapainottamisohjelma, jossa viime vuonna tavoiteltiin miljoonaa euroa. Uusi talousarvio pitää siitä miljoonasta 800 000 euroa sisällään.
Valtionosuudet vähenemässä
Suurimpia vaikeuskertoimia tämänkertaisessa talousarviossa on valtionosuusuudistus, joka viimeisimmän tiedon mukaan olisi keventämässä kunnan kassaa 440 000 eurolla. Jos sote-erät ovat mukana, Padasjoen valtionosuusvähennys on 220 000 euroa. Verotuloja odotetaan satatuhatta enemmän kuin tänä vuonna.
Kunnan kehittymisen kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä on kaavoitustyön käynnistyminen. Rehulan mukaan keskustan kaavassa ”lähtötelineitten asettelu on menossa”, mutta kaavan eteenpäinviemiseen ei rahaa tässä kohtaa ole.
– Pieni organisaatio on hyvin haavoittuva. Jos yksikin avainhenkilö tippuu pois, joudutaan kuormittamaan ylimääräisesti jäljelläolevia tai palkkaamaan määräaikaisia. Nythän on ollut luksustilanne, kun elämme kahden hallintojohtajan aikaa. Moona Leinonen aloittaa viranhaltijapäätöksellä virkaatekevänä ensi maanantaina.
Kunnan omistamien rakennusten lämmitysmenot ovat luokkaa 400 000 euroa vuosittain. Yksittäisiin isoihin kulunkeihin lukeutuvat myös koulukuljetukset, joiden hintalappu on 370 000 euroa vuodessa.
Investointeja 2,4 milj.
Rehula oli jälleen lainannut Enni Idin ”yhleksää kanttia” tiivistäessään kunnan vuotta 2026. Suurimpana näistä on se, ettei talouden sopeuttamistarve ole hävinnyt minnekään.
– Uusi sopeuttamisohjelma on välttämätön. Olen ristinyt sen 2.0:ksi ja se tulee käynnistymään välittömästi, kun talousarvion täytäntöönpano-ohjeet joulukuussa tulosyksiköille annetaan. Esimerkiksi kunnalla on seitsemän leikkikenttää, tarvitaanko me niin monta? Valmistuskeittiöitä on kolme.
Rehula ennakoi kunnasta riippumattomien menojen lisääntymistä. Nykyisen palvelutason hän haluaisi säilyvän, onhan niitä käyttämässä vakituisten kuntalaisten lisäksi 13 500 kausiasukkaan joukko.
Investoinnit ovat aiempien vuosien tasolla. 2,4 miljoonasta 500 000 kohdentuu maanhankintaan, 460 000 Mainiemi-Kullasvuoreen ja 200 000 Padasjoen Polku -kouluhankkeeseen. Talousarvioehdotus lähtee siitä, että 10 miljoonan euron koulukiinteistön suunnittelua jatketaan.
– Mikäli päättäjät päättää sen toteutukseen laittaa, tavoitteena on, että lapset pääsisivät varhaiskasvatukseen ja kouluun saman katon alle elokuussa 2029.
Kunnan kiinteistöihin laadittuja pitkän tähtäimen suunnitelmia aletaan toteuttaa. Taloushallinnon kulut tulevat nousemaan 270 000 euroon, TE-uudistuksen myötä työllisyydenhoito kustantaa kunnalle tuplaten eli 320 000 euroa ja myös työterveyskuluihin varataan kaksinkertainen summa 100 tuhatta euroa.
Kuntalan uudemman osan korjauksen kustannusarvio olisi 550 000 euroa. Uudisosan työntekijät mahtuivat käyttökiellon iskettyä vanhan osan toiseen kerrokseen, joka oli pienillä toimenpiteillä käyttöönotettavissa.
– Tästä järjestelystä, joka piti olla vain vuoden mittainen, taisikin tulla pysyvä.
7,5 henkilötyövuotta karsittu
Yksi osa sopeuttamista on ollut 10 henkilötyövuoden vähentäminen: vuodessa on kyetty 7,5 htv:n vähennykseen ilman yhtään suoraa irtisanomista. Hyte-palveluissa vakinaistetaan yksi ja uimahallille työvoimaa tulee lisää 1 htv. Lisäksi on tarkoitus pestata hankehenkilö.
– On pystyttävä ennakoimaan eläköitymisiä ja uudelleenarvioimaan palvelutuotantoa.
Veroprosentti on ensi vuonnakin 8,4, mutta kuten Rehula paljasti, veronkorotuskeskustelu odottaa jo nurkan takana. Alustavat ennusteet näyttävät kasvavaa alijäämää lähivuosille.
Uuden valtuuston kanssa on työstetty kuntastrategian päivitystä, jonka suurin muutos on kaksi uutta kärkihanketta: ”Näkyvä, toimiva ja houkutteleva Padasjoki” ja ”Vetovoimainen Taulun alue – uutta yrittäjyyttä ja tilaa”.
Kouluhanke kulkee strategiassa otsikolla ”Padasjoen Polku – osaamista yhden katon alla”. Sen tiimoilta on tulossa yleisölle keskustelutilaisuus marraskuussa.
Kunnanhallitus käsittelee budjettiehdotusta maanantaina ja valtuusto 10.11.
Muutakin kuin Mummola 2026
• verotulot 6,8 m€
• valtionosuudet 1,8 m€
• toimintatuotot 2,3 m€
• rahoitustuotot 0,3 m€
• toimintakulut 10,2 m€ (josta sivistys ½, tekninen ¼ ja hallinto ¼)
• toimintatuotot 2,3 m€
• lainakanta 4,5 m€
• talousarviolainaa 0,85 m€
• vuosikate 0,8 m€
Merkittävimmät muutokset 2026:
• työmarkkinatuen kuntaosuus +120 000
• puun myyntituotot +130 000
• vuokratulot -60 000
• henkilöstökulut -21 000
• Provincia ym. toimistopalvelut +100 000
• työterveyshuolto +50 000
• kuljetukset + 20 000
• kaavoitus +30 000
• kiinteistöveroselvitys 40 000
• rak. ylläpito, kunnostus +80 000
• kaavatiet, alueet kunnostus +80 000
• valtionosuuksien väheneminen -120 000
• kärkihankeet -150 000