Opetusalan ammattijärjestötoimintaa 50 vuotta ★

Paikallinen opettajayhdistys vietti 50-vuotisjuhliaan Kotiseututalolla lauantaina 4.10.

Ohjelmaan kuului vapaata seurustelua kahvittelun lomassa, puheita, musiikkiesityksiä sekä tietenkin opettajien kyseessä ollessa myös tietovisa. Kahvituksen hoiti Vivian Niemisen PadasBaker NYT ja musiikkiesityksistä vastasi Camilla Lahtisen lisäksi Crista ja Leo Mäkisen yritys Pohjolan harmonia NYT.

Tilaisuuden avannut OAJ Padasjoen puheenjohtaja Anita Kuusenhako kertoi, että YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on vuodesta 1994 viettänyt 5. lokakuuta Kansainvälistä Maailman Opettajien päivää.

– Valitsimme juhlalle tämän ajankohdan, siellä haluamme kiinnittää huo­mio­ta siihen kuinka tärkeää opettajien työ on aina ollut ja on edelleen. Koulutus on yhä polku kohti parempaa maailmaa, keskinäistä ymmärrystä ja rauhaa.

Kuusenhako totesi puheessaan, että koulutus antaa opettajalle tiedolliset valmiudet, mutta varsinaiseksi opettajaksi kasvetaan vasta tekemällä opettajan työtä.

– Kiitämmekin teitä edeltäviä opettajasukupolvia, jotka olette luoneet meille nykyisille opettajille sen polun, jolla on ollut hyvä jatkaa arvokasta työtä Padasjoen lasten ja nuorten parhaaksi.

Kunnan tervehdyksen tilaisuuteen tuonut valtuuston pj Heikki Jaakkola totesi opettajien tekevän merkittävää työtä.

– Opettajat luovat edellytykset elämää varten.

Padasjoen koululaitoksen yksi vahvuus on ollut se, että opettajien vaihtuvuus on ollut pientä.

– Esimerkiksi Timi Javanainen on ollut opettajana jo silloin, kun aloitin yhteiskoulun vuonna 1967.

Kuntajohtajien kokouksissa Jaakkola on saanut olla ylpeä siitä, että oppimistulokset ovat olleet hyviä ja Padasjoen lukio on ollut useana vuonna valtakunnallisten vertailujen kärkipäässä.

– Entistä enemmän pitäisi korostaa yksilöllistä opetusta, jota Padasjoen koululaitos pystyy antamaan. Opettajat tuntevat oppilaansa ja osaavat oikealla tavalla ohjata kutakin eteenpäin.

Padasjoen kouluissa tehdään myös merkittävää kansainvälisyys- ja yrittäjyyskasvatusta.

– Pienellä paikkakunnalla yksinyrittäjyys voi olla alku menestystarinalle.

Jaakkola kertoi, että hänen oma vaikutuksensa koululaitokseen on liittynyt lähinnä siihen, että hän on kunnanjohtajana toimiessaan allekirjoittanut viiden vanhan koulun kauppakirjoihin nimensä.

OAJ:n Päijät-Hämeen ammatillisten opettajien ja asiantuntijoiden paikallisyhdistyksestä oli juhlaan saapunut alueasiantuntija Marko Varjos:

Valtakunnalliset pöytätenniskisat

Varsinaisen juhlapuheen piti Tiina Reinikka-Järvinen, joka oli kaivellut yhdistyksen arkistotietoja puheenpitoa varten.

– Pettymyksekseni alkuvaiheiden tietoja ei löytynyt: vanhemmat pöytäkirjat ja osa tilikirjoistakin oli kateissa. Jouduimme toteamaan, että mies/naismuisti ei kovin hyvin kanna 50 vuoden päähän.

Reinikka-Järvinen kertoi, että Padasjoen opettajain yhdistys ja Oppikoulunopettajain yhdistys muodostivat 50 vuotta sitten Padasjoen OAJ:n. Siihen liittyvät myös 1990-luvulla padasjokelaiset lastentarhanopettajaliiton jäsenet.

– OAJ:n tuomien edunvalvonta- ja vaikuttamistehtävien lisäksi paikallisella tasolla satsattiin myös opettajan viihtymiseen ja virkistystoimintaan.

Pöytäkirjojen puuttuessa ensimmäisen puheenjohtajan selvittäminen oli vaikeaa. Alkuvuoden 1976 Padasjoen Sanomista kuitenkin selvisi, että Padas­joen opettajien ammattiyhdistys oli järjestänyt valtakunnalliset opetta­jien pöytä­tenniskilpailut.

– Omista jäsenistä vain Pauli Virtanen oli osallistunut, mutta tapahtuman oli avannut puheenjohtaja Raija Pihkala. Raijaa seurasi varsin pian pitkäaikainen puheenjohtaja Jouni Järvinen ja vieläkin pitkäaikaisempi sihteeri Marjatta Hietanen.

Muita pitkäaikaisia puheenjohtajia ovat olleet Pirkko Taipale (vuodesta 1998 vuoteen 2007) ja Kristiina Häkkä (2013-22).

1990-luvun alun lama on ollut myös tiukkaa aikaa. Vuoden 1991 toimintakertomuksessa kerrottiin vaatimuksista kolmen ala-asteen lakkauttamiseksi. Kellosalmen koulu loppui 1993 ja ainakin Maakeskestä lakkautettiin yksi virka 1992.

Keväällä 1995 valmistauduttiin lakkoon myös Padasjoella. Lopulta tilanne ratkesi sopimukseen lakkoa edeltävänä iltana.

– 50-vuotiaan yhdistyksen tehtävät ovat samat kuin aiemminkin: edunvalvontaa ja virkistystoimintaa. Jäsenmäärä on nykyisin 18 ja tämän vuoden isoin ponnistus lienee tämä juhla.

Kehruukoulu 1847

Opettaja, historiantutkija ja -kirjoittaja Minna Perälä esitti otteita opettajuudesta ja opettajien yhdistystoiminnasta Padasjoella. Perälä oli historian opintoihinsa liittyen etsinyt sanomalehdistä tietoa Padasjoen opettajista.

– 1800-luvulta lähtien löytyi aineistoa suomeksi. Esimerkiksi Suomettaressa julkaistun artikkelin mukaan 1846 on aloitettu sunnuntaikoulun pitäminen. Vuosittain on ollut noin 50 oppiwaista ja opetusta on annettu luvussa ja kirjoituksessa.

Perälä kertoi, että Saksalan kartanon isäntä Fieandt oli aktiivinen Suomen talousseurassa ja hän toi Padasjoelle kehruukoulun vuonna 1847.

– Siellä opetettiin nimenomaan kehräämään uudella kaksikertaisella rukilla. Lisäksi opeteltiin ompelemaan ja merkitsemään vaatteisiin nimiä, mutta myös lukemaan ja kirjoittamaan. Ensimmäisenä kehruukoulun opettajana toimi ryökkynä A. v. Fieandt.

Pitäjänkokouksessa 1860 aktiivit esittivät, että perustettaisiin koulu, mutta lehtitiedon mukaan vastattiin, että ”ollaan wanhoillaan, emme tahdo mihinkään lisämaksuihin ruweta”.

– Viiden vuoden päästä löytyi lehdestä: ”Turha on saarnata kuuroille korwille; turha esitellä siwistyksen välikappaleita paatuneille raaoille, wastaanottamattomille sydämille, jotka tahtovat wanhoillaan elää ja kuolla. Wieläpä muuan ääni joukosta kajahti: Emme ennen ota koulumestaria kuin korkea esiwalta sen määrää wäkisin”.

Kuitenkin samana vuonna päätettiin laittaa lahjoituslista kiertämään. Pääosin lahjoitettiin viittäkymppiä, mutta mamselli Karoliina Forsell antoi 1000 markkaa.
Ensimmäinen kansakoulun opettaja palkattiin vuonna 1869. Palkkaukseen sai valtiolta tukea, mutta lisäksi vaadittiin kunnalta tiloja. Opettajattareksi valittiin ainut hakija I.H. Backman.

– Syksyllä vuonna 1869 perustettiin kansakoulu ja siellä oli jo 52 oppilasta hyvin pian. Koulu toimi ilmeisesti Brusilan virkatalossa eli tuossa kirkon lähellä.

Ensimmäinen varsinainen kansakoulurakennus, nykyinen Kotisetutalo, valmistui vuoden 1875 paikkeilla, koska lehtien mukaan 1873 vuonna on ”suuret hirsikasat koulun määrätyllä paikalla ja jommoinenkin rahasumma (noin 4000 markkaa) todistavat valmistumisesta”.

Uusi Suometar 1875 kirjoittaa, että ”koulumme rakennus jo maksaa kappaleen toistakymmentätuhatta markkaa, joka ei ole mikään pieni summa näin pienelle pitäjälle – wuoraus­ ja maalaus vaan pääasiallisesti puuttuu. Koulussamme työskentelee opetuksen antamisessa kuntamme pienokaiselle opettaja ja opettajatar – poikia ja tyttöjä yhteensä 68.”

Kouluun tultiin vasta sitten, kun osasi jo lukea. Kiertokouluissa opetettiin lukutaito ja sen opettajat olivat ylhäisen kansakoulun läpi käyneitä. Kiertokoulu kiersi ympäri pitäjän opettaen neljä viikkoa joka kylässä.

– Lisäksi Pastori Cawenin rouva piti kotonaan koulua ja myös Vierun ruukissa on ollut oma koulu.

1903 perustettiin Länsi-Päijänteen opettajayhdistys, johon liittyi jäseniä myös Kuhmoisista ja Asikkalasta. 1917 toiminta loppui.

– 1918 vuonna 50 lehdessä uutisoitiin padasjokelaisen opettaja Karankon murhasta. Jo muutama päivä murhasta Etelä- Sanomat kirjoitti varmana tietona, että kyseessä oli kyläläisten yksityinen kosto. Sen jälkeen asiasta ei uutisoida lainkaan.

Yhdistyksen päättymiseen saattaa liittyä pelkoa opettajana toimimiseen sisällissodan aikana.

Opettajain lehti valittelee 30-luvulla, että Padasjoella on villi yhdistys, eikä heitä saada millään mukaan järjestäytymään. Lopulta padasjokelaiset saadaan kuriin ja vuonna 1934 perustetaan yhdistys, joka liittyy kansakoulun opettajaliiton alaisuuteen.

Padasjoen Sanomat kertoo, että vuonna 1951 on opettajayhdistyksen toiminnassa ollut kuoroa, kirkkoa, urheilua sekä terveyttä ja raittiutta.

1973 vuonna valtakunnallisesti haluttiin perustaa yhteinen opettajajärjestö kansakoulun opettajille ja oppikoulun opettajille.

– Pidettiin edustajiston vaalit ja toiminta pääsi varsinaisesti käyntiin vuonna 1975.

Entinen rehtori Veli-Matti Kärki nauratti yleisöä kertomalla persoonallisuuden piirteistä, joita opetus- ja kasvatustyössään hyvin onnistuneella opettajilla oli ja toivottiin olevan.

Kärjen mukaan Martti Haavio kuvasi osuvasti opettajan olemuspiirteitä teoksessaan Opettajapersoonallisuus.

– Minua miellytti erityisesti Haavion opettajan kutsumustietoisuuteen läheisestä liittämä ilomielisyys, siis ilomielisyys, ei iloliemisyys. Hänen lausahduksinaan pidetään opetuksia: iloista opettajaa Jumala rakastaa ja iloiten kukin opettakoon.