Seuraavat sahdin valmistuksen SM-kisat järjestetään 1.8.2026 Padasjoella.
Sahdinvalmistuksen SM-kilpailut Lahdessa oli Sahtiseura Humalalle myös opintomatka, sillä ensi vuoden elokuussa maan sahtimestarit kokoontuvat Padasjoella.
Aamulla padasjokelaiset kävivätkin ensin tutustumassa tapahtumaorganisaatioon, josta tällä kertaa vastasivat Lahen Sahtiseura ja Hollolan Oluenystävät.
540 litraa kilpasahtia tuotiin Jokimaan ravikeskukseen lauantaina, kun Suomen parasta sahtia haettiin. Kaikki 54 näytettä oli jaettuna kuuteen tuomaripöytiin alkuerässä, josta kustakin kolme parasta pääsi välieriin. Finaalissa kärkisijoitukset ratkottiin kuuden kesken.
– Muut jää sijalle seitsemän. Tässä kisassa ei ole häviäjiä, totesi Suomen Sahtiseuran puheenjohtaja Pekka Kääriäinen.
Tuomaristossa padasjokelaisedustajana toimi Sauli Kivinen.
Sahti-SM on tärkeä tapahtuma paitsi maan harrastajille, myös perinnejuoman jatkuvuuden kannalta.
– Ei ole enää navettoja karjakeittiöineen. Osa kyllä tekee mehumaijallakin vaikka kerrostalossa, määrät on toki pienempiä. Yleensä on totuttu siihen, että säkki eli 25 kg on minimi, siitä tulee noin 50–60 litraa sahtia.
Kääriäinen huomauttaa, että sahti on oikeastaan ainut aidosti suomalainen, yhä käytettävä perinnetuote. Sen juuret ulottuvat parin tuhannen vuoden taakse.
Voittaja saa kiertopalkinnon lisäksi viisi säkkiä maltaita, haarikan ja tuohihatun, jollaisia pitävät kisatapahtumassa päässään aikaisempien vuosien voittajat.
Laaja väriskaala
Sauli Kivinen toimi Padasjoen sahtituomarina toista kertaa. Hän istui alkuerissä pöydän ääressä yhdeksän kertakäyttöpikaria edessään 53 muun tuomarin kanssa.
– Niin erivärisiä ja -makuisia kuin voi olla, taivasteli Kivinen.
– Kaksi oli tosi pliisua, ei oikein tiennyt juoko sahtia vai vettä, ja yksi tosi voimakkaan makuinen, muttei paha. Sitten oli sellaisia perussahteja siinä välissä. Yhtään ei noussut ylitse muiden.
Näytteet arvostellaan kouluarvosanoin neljästä kymmeneen. Kivinen arvosteli alkusarjan yhdeksän näytettään asteikolla 6–8.
Mainiemi Caravan on Padasjoen SM-kisojen pääyhteistyökumppani ja sponsoroi jo nyt sahtiseuran bussiretkeä Jokimaalle.
– Edelleen otetaan mukaan vapaaehtoisia, paljon tarvitaan porukkaa liikenteenohjauksesta tarjoiluun.
Elokuva toi nostetta
– Ydinsahtialueilla kunnat on vahvasti mukana tapahtumaa tukemassa, mutta täällä vähän heikommin. Etenkin, kun on kahden eri kunnan alueella toimivia yhdistyksiä järjestämässä. Kunnilla on omia ohjesääntörajoituksia, mainitsi Ilkka Sipilä Hollolan Oluenystävistä.
– Hollolan Kotiseutuyhdistykselle tämä on 80-vuotistapahtuma, Sahtilahdelle 25-vuotistapahtuma ja Holylla oli kolmekymppiset pitämättä, niin tulee nekin tässä samalla. Sahti voi hyvin tällä hetkellä. Sahtielokuva toi uutta nostetta ja ollaan saatu uusia, nuoria tekijöitä.
Taso nousee vuosi vuodelta. Suuntaus on se, että tummempaan suuntaan mennään.
Padasjoen mestari kävi kurssin Kärkölässä
Padasjoen sahtimestari Markku Salminen on eläkkeellä oleva rakennusalan yrittäjä, joka käyttää mallasjuomansa mausteena katajaa.
– 30 vuotta olen sahtia tehnyt ja joka vuosi opin mielestäni lisää. Saunan padassa keittelen, hiljaa ja yksin, kukaan ei saa tulla katsomaan. Kahdeksan tuntia hissukseen nostan lämpöä, sekoitan ja manaan että ”hyvä sahti”. Lopuksi kun se mylvähtää, nostan kuurnaan ja annan valua.
Salminen tekee sahtia juhannukseksi ja jouluksi. Sahdinteon hän opetteli 80-luvulla Kärkölässä asuessaan:
– Kaveri sanoi, että opetellaanko sahdinteko. Minä sanoin, että miksei. Löytyi sitten opettaja, joka piti meille 12 tunnin kurssin.
Vuosiin ei taitoja tullut sovellettua käytäntöön. Kun Salminen muutti takaisin Padasjoelle vuonna 1998, hän tuumasi ettei se voi kovin vaikeaa olla. 21-vuotiasta tyttärenpoikaa Salminen on yllyttänyt sahdintekoon.
Syntymäkoti on Nerosjärven rannalla, Salminiemen Markkuna neroskulmalaiset tuntevat sahtimestarin. 1971 vanhemmat muuttivat Kärkölään ja 15-vuotias Markku seurasi mukana.
– Kun lapset oli lähteneet maailmalle, erehtyi emäntä kerran sanomaan, että muutetaanko sun kotipaikalle. Olin heti valmis.
Sahtikurssin käynyt kaveri on osallistunut Kärkölän sahtikilpailuun; siellä mitalisija on varma, kun osallistujia on yleensä kolme. Padasjoella sahdintekijöitä oli kilpailussa ennätysmäärä 11, mikä oli yhtä paljon kuin Lahdessa ja Hartolassa, ja vain Tampereella oli enemmän, 13.
SM–sahti onnistui padasjokelaismestarin mielestä hyvin. Kesäkuumakaan ei haitannut. Padasjoen mestaruuskilpailuihin Salminen on nyt osallistunut kahdesti ja molemmilla kerroilla on tullut voitto kotiin.
– Monta kertaa ajattelin, että kun kumminkin teen juhannukseksi sahtia, vien näytteen kisoihin. Viime vuonna emäntä sitten sanoi, että vie nyt, kun niin monta kertaa olet meinannut. Vein ja tulin kotiin puuhommiin, kunnes Veli-Matti (Heinonen) soitti, että missäs olet, voitit mestaruuden. Tänä vuonna jäin sitten paikalle ja kuuntelin, etten ole ainakaan kolmas, enkä toinen, mutta sitten Sirkka kuulutti, että toisen kerran peräkkäin…
Salminen viihtyy paremmin mieliharrastuksensa kalastuksen parissa kuin esiintymislavoilla, mutta mukava on muistella kisakokemuksia myöhemmin. Salminen vahvistaa vanhan viisauden, jonka mukaan sahti on salakavala juoma ja menee jalkoihin.
– Kyllä sitä tässä iässä jo tietää, että minkä verran sahtia passaa ottaa. Maku huuhdotaan välillä suusta vedellä ja vaalealla leivällä.