Marian päivän 2.7. iltatapahtuman yleisösuosio yllätti täysin järjestäjät.
Kotiseututalolle kertyi Beckerskasta kiinnostunutta väkeä niin sankasti, että ohjelmaa piti muuttaa lennosta ja alustuspuheet pitää mikrofonin vahvistamina. Vuonna 1928 kuolleen maankuulun kansanparantajan, Beckerskan, yksi lempinimistä oli Maija.
Suursuosion saanut Päheet museot –viikon teemailta Padasjoella pureutui parantaja Beckerskaan ja paikalliseen perimätietoon hänestä. Helena Marian, joka tunnettiin toisen aviomiehensä sukunimellä, kuolemasta on kulunut 97 vuotta.
– Teema on herättänyt kiinnostusta jo etukäteenkin. Saimme asikkalalaiselta henkilöltä oman sukunsa suoria muistoja kahden sukupolven takaa Beckerskasta, ne ovat nyt nauhalla tallessa, sanoi kirjastonjohtaja Eija-Liisa Kasesniemi.
Kesäkuussa 2021 Padasjoella työnsä aloittanut Kasesniemi kuuli Beckerskasta vielä samana kesänä, kun Padasjoen Sanomien päätoimittaja pyyhälsi kirjastoon kyselemään, mitä tietoja tästä löytyy kirjallisuudesta.
– Totesimme, että painettu aineisto on melko niukkaa. Googlettamalla löytyy nykyään Youtubesta pitkä video Beckerskasta ja keskustelupalstoilta hurjia tarinoita: tyypillisesti on käyty Beckerskan haudalla ja seuraava yö olikin karmea… Tämmöisen sitaatin nappasin: ”Toivottavasti joku selväpäinen laittaa nämä asiat kirjoihin ja kansiin, ennen kuin kaikki on kadonnut nettitaivaan tuuliin.”
Tarinat talteen
Aikansa kuuluisuudesta on vielä paljon tarinoita tallentamatta, joten kunta on käynnistänyt keruutalkoot. Beckerskaan liittyviä muisteloita tai yhteydenottopyyntöjä voi lähettää sähköpostiosoitteeseen beckerska2025@gmail.com
– Kattavimmat tiedot, mitä Beckerskasta tällä hetkellä on olemassa, on Padasjoen Sanomissa. Paikallislehdessä on ilmestynyt muutamia todella hyviä artikkeleita hänestä ja edesmennyt Leo Suomaa on myös kirjoittanut Beckerskasta.
Matkailijat ovat kyselleet, missä on Beckerskan hautapaikka ja kotimökki. Nyt on kyselijöille antaa karttatuloste, johon on merkitty hauta, Hietarannantiellä sijaitseva mökki ja näyttelypaikka. Kotiseututalon kesänäyttelyn yhtenä osiona on nimittäin Beckerska.
101-vuotias lääkepullo vitriinissä
Näyttelyn rakentanut tutkija Päivi Repo kertoi, miten oli halunnut nostaa Beckerskaa, joka yhä herättää mielenkiintoa. Omana aikanaan hän lienee ollut tunnetuin henkilö paikkakunnalla.
– Meillä on kunnan museokokoelmassa häneltä vain yksi esine, lääkepullo vuodelta 1914, jonka sisältö on yhä juoksevassa muodossa. Vasta hiljattain selvisi, että lääkepohjana on käytetty perinteistä tervankusta eli tervanteossa valmistuvaa laihaa esitervaa.
Beckerskan puoleen käännyttiin erityisesti tautitapauksissa ja toisaalta silloin, kun eläin tai esine oli hukassa. Arkistolähteissä on sivumennen mainittu, että häneltä nuoriso haki naimaonnea, mutta siitä ei ole tietoa, miten se tapahtui.
– Hänellä oli näkijän ja verenseisauttajan lahja. Hänellä oli myös laaja tuntemus parantavista kasveista.
Perimätieto kertoo, että noidalle piti viedä palkkioksi viinapullo. Beckerska käytti viinaa lääkkeiden pohja-aineeksi, mutta myös apuvälineenä. Pullon pohjaan katsomalla tietäjä näki kadonneen tai varastetun omaisuuden taikka pahantekijän sijainnin.
Osasipa Beckerska myös loitsia: varkaan sormet hän manasi märkimään.
Beckerskalla oli kovasuisen ihmisen maine ja avunhakijan hän saattoi ottaa vastaan kiroamalla tai ärähtäen. Repo uskoo, että tämä halusi pitää tietynlaista pelottavaakin mainetta yllä.
Kuolinilmoitus Hesarin etusivulla
Beckerskan kuuluisuudesta kertoo jotakin se, että hänen 80-vuotisonnittelunsa julkaistiin Suomen Kuvalehdessä ja Helsingin Sanomissa. Kuolinilmoitus oli 3 vuotta myöhemmin Helsingin Sanomien etusivulla ja kaikissa muissakin tuonaikaisissa suurimmissa sanomalehdissä.
Yleisöstä kysyttiin, kuka on maksanut Beckerskan kettingeillä aidatun hautapaikan, mutta tähän ei ollut paikallaolijoilla vastausta. Keskustelua käytiin myös Helsinkiin muuttaneesta Ida-tyttärestä ja kuolinilmoituksessa mainitusta kasvattityttärestä.
Orimattilasta oli tilaisuuteen tullut Beckerskan sukulainen, joka on tehnyt sukututkimusta. Sukuhistoria paljastaa, että Beckerska sisaruksineen jäi varhain äidittömäksi ja joutui ilmeisesti huutolaiseksi. Yksi sisaruksista päätyi Siperiaan.
– Heillä kaikilla oli hirveä lapsuus. Olen etsinyt Beckerskan jälkeläisiä, mutta en ole vielä löytänyt heitä.
Sukulaisnainen tiesi kertoa, että Beckerskan pikkusisko Vilhelmiina muutti siskonsa perässä Padasjoelle. Kotimökistä hän oli kuullut, ettei sen paikalle uskalleta rakentaa mitään, koska pelätään Beckerskan kostoa.