Panssariprikaati oli vuotuiseen tapaansa kutsunut naapureita Sotku-auton munkkikahville. Tarusjärven harjoitusalueella 10.4. pidetyssä tilaisuudessa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja toisaalta haluttiin kuulla mahdollisia yleisön kommentteja.
Prikaatin komentaja, eversti Juhana Skyttä totesi, että Padasjoella harjoittelee ensisijaisesti Parolan huoltopataljoona. Autokoulu käy tekemässä maastoharjoitteita Taruksen vaihtelevassa maastossa.
– Taistelijat tehdään maastossa.
Toimintoja on jouduttu tehostamaan ja harjoituksia lyhentämään, jolloin siirtymämatkat on pidettävä mahdollisimman lyhyinä.
– Panssarivaunuilla täällä ei juurikaan ajella, paitsi Porin prikaati käy perinteisesti juhannuksen jälkeen uittamassa vaunuja järvessä.
Prikaatiin tulee kahdessa saapumiserässä, tammikuussa ja heinäkuussa 1380–1400 varusmiestä, joista naisia 50–80. Yli 85 % palvelee loppuun saakka ja keskeyttäneistäkin osa pystyy suorittamaan palveluksen myöhemmin.
– Kenellekään ei nykyään tarvitse kertoa, miksi harjoittelu on tarpeellista, kyllä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sen selkeästi esiin. Todella motivoitunutta on porukka, lähtökohtaisesti kaikki haluaa hyvin suoriutua palveluksesta. Tämä on muuttunut aikaisempaan verrattuna, aiemmin joillain oli vaikeuksia nähdä harjoittelun tarpeellisuutta.
Taruksella ammutaan kovilla vain ampumarata-alueella. Maastossa ammutaan paukkupatruunoilla, hyvänä apuna ovat simulaattorit.
Puolustusvoimien toimintaa joka toinen päivä
Harjoitusalueupseeri, kapteeni Pasi Suvitie kertoi, että Padasjoella käy harjoittelemassa logistiikkakoulu Riihimäeltä, ilmasotakoulu Tikkakoskelta ja rannikkoprikaati.Varauksia on ollut vuosittain keskimäärin 31, mutta tälle vuodelle vain 22. Puolustusvoimain harjoitukset ovat painottuneet Hälvälään.
Harjoitusvuorokausien keskiarvo on Padasjoella ollut 170, tänä vuonna päiviä on 109.
Viime vuoden laukausmäärät ovat kuitenkin olleet nousussa. Yhteismäärä on 135 111, kun edellisvuonna 121 404. Puolustusvoimain ylläpitämä 150 metrin rata oli käytetyin, liki 51 000 laukausta; reserviläisten pistoolirata lähes 50 000 ja tilannerata runsaat 24 000. Uusi koulutuskeskus rata-alueen vieressä on kovassa käytössä, joka viikonloppu on tälle vuodelle varauksia muutamaa juhlapyhää lukuun ottamatta. Lajiradat annettu siviilien käyttöön.
Etenkin kesäkaudella Taruksella on paljon muutakin toimintaa kuten palokuntanuorten leirejä.
Puomeja tulossa lisää alueelle
Puolustusvoimilla on Taruksella kaksi saunaa ja kaksi majoitusrakennusta. Tänä vuonna rakennetaan alueen tiestölle puomeja, jota harjoitusalue saadaan eristettyä. Johtolan ulkoseinät remontoidaan ulkopuolelta.
Sotilasalueella liikkuminen on luvanvaraista: prikaatin myöntämällä vierailijaluvalla voi Taruksella käyskennellä vaikka marjastamassa, kunhan meneillään ei ole harjoitusta. Suvitie muistutti, että kieltoalueet on merkitty kyltein ja maastossa sinivalkoisin maalauksin puissa.
– Jos havaitsette toimintaa, joka ei tänne kuulu, voitte soittaa 0299 442901. Vartioston numerossa vastaa 24/7 aina joku.
Dronen käytöstä kysyttiin, ja siihen Suvitiellä oli selkeä vastaus: kaikki Puolustusvoimain alueet ovat dronen käyttökieltoalueita. Lupaa voi hakea erikseen pääesikunnasta.
Padasjoen harjoitusalue:
- Välirauhan aikana 1940 rakennettiin Padasjoen sotilaslentokenttä Vesivehmaan lentokentän suoja- ja varakentäksi
- 1996 Puolustusministeriö luovutti maanpuolustusjärjestöille koulutus- ja harjoitusalueen
- 1.1.2015 harjoitusalue siirtyi Panssariprikaatin hallintaan
- ampumaratojen ympäristöluvan mukaiset muutostyöt 2017
- neljä ampumarataa: 150 m kivääri-, pistooli-, hirvi- ja tilannerata
- käyttösopimus prikaatin ja ampumaratojen käyttäjien välillä vuodesta 2020
- viimeisin uudisrakennus on keittokatos ja maastotankkauspaikka, jonne rakennetaan tänä tai ensi vuonna sammutusvesisäiliöt