Nyt on sinun aikasi vaikuttaa äänestämällä siitä, tuleeko tuulivoimalat Padasjoelle. Ota selvää, mitä mieltä ehdokkaasi on tuulivoimaloista. Arvostaako hän Padasjoen luontoa, eläimistöä, ihmisiä ja heidän terveyttään, vai ajaako hän kenties omaa tai kaverin etua. Tuleva valtuusto päättää lopullisesti tulevasta tuulimyllyhankkeesta.
Kun aloitimme tämän matkan, oli kumppani Abo Wind, joka silloin ilmoitti, että kahdeksan myllyä pienempää aluetta ei kannata rakentaa, tämän me kaikki muistamme. Taruksen alueelta tippui kaksi myllyä pois, (puolustusvoimat), mutta hanketta kannatti kuitenkin jatkaa kuuden myllyn kanssa.
Sitten nimi vaihtui, ABO energy Suomi Oy:ksi, yhtiön pääkonttori sijaitsee muuten Saksassa. Jälleen on yksi mylly on pudonnut pois, vastaus oli: liian lähellä asutusta ja ympäristövaikutukset; tämä herättää ainakin minulla kysymyksiä, että miten sitten muiden myllyjen osalta?
Nyt hanketta kannattaa kuitenkin jatkaa viidellä myllyllä. ABO Energy Oyn liikevaihto 2023 oli 63 milj. euroa, se työllistää 46 henkilöä. Tuulimyllyjä nousee Suomen luontoon, mutta minne valuvat voitot?
Miinukset
* Tuulimyllyt ei tuo ainuttakaan ihmistä Padasjoelle, päinvastoin. Padasjoella on yli 4000 vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan kiinteistöihin kohdistunut kiinteistövero oli vuonna 2020 514 000 euroa. Padasjoella on noin 14 000 vapaa-ajan asukasta. Jos varovaisesti olettaa että jokainen käyttäisi palveluita 500 euron edestä, kokonaisuus olisi seitsemän miljoonaa euroa vuodessa.
Työllistämisen näkökulmasta kunnan pitää kaikin tavoin vaalia, että vapaa-ajan asukkaat ovat mahdollisimman paljon Padasjoella.
*Kiinteistöjen arvon lasku. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden lähettyvillä olevien kiinteistöjen arvo on laskenut 20–30 % ja niitä on vaikea saada kaupaksi.
*Tuulivoimalan siivistä irtoavat mikromuovit menevät luontoon. Siivet menettävät painostaan 10 % elinikänsä aikana ja mikromuovi leviää ympäristöön. Voimalan kolme siipeä painaa 60 tonnia. Siitä 10 % on 6 tonnia. Kun siivet vaihdetaan voimalan elinkaaren aikana esim. 5 kertaa, irtoaa yhdestä voimalalasta mikromuovia ympäristöön 30 tonnia.
Padasjoella se tarkoittaa 150 000 tonnia mikromuovia, joka suodattuu pohjavesiin. Mikromuovit menevät marjoihin, sieniin, kasveista riistaeläimiin, linnustoon, kaloihin ja edelleen ihmiseen – suomalaistutkimus osoitti, että muovi kulkeutuu ravintoketjussa ylöspäin.
Tavallisesti lavat sisältävät sekoituksen muoveja sekä balsapuuta, metallia, lasi- ja hiilikuituja. Suurten lapojen kärkinopeus voi olla 80–100 m/s, eli 360 km/h.
Ihmiskeho on laajasti saastunut mikromuoveista. Nature medicine -tiedejulkaisun mukaan aivojen mikromuovimäärät ovat lisääntyneet noin 50 % viimeisten 8 vuoden aikana.
Saksassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että tuulivoima-alueen läheisyydessä villisian maksan PFAS-pitoisuudet ylittivät turvallisuusrajat kuusinkertaisesti. Saksan viranomaiset ovatkin jo kieltäneet villisianmaksan käytön ravintona.
*Tuulivoimalla on negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Näitä ovat mm. ympäristö-, näkö- ja äänihaitat. Ympäristövaikutukset liittyvät ääneen, maiseman muutoksiin, lapojen aiheuttamaan välkkeeseen, joka saattaa näkyä jopa yli 40 km päähän, ja mahdollisiin haittoihin eliöstölle, kuten linnuille ja kaloille. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriöitä tutkayhteyksiin sekä radio-, TV- ja mobiiliverkkoihin.
Suomessa 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden infraääni aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15–20 km:n etäisyydellä voimaloista. Mainzin tutkimus 2019 osoitti kiistattomasti, että tuulivoiman infraäänet ovat vaarallisia ihmisen elimille ja verisuonistolle, ja aiheuttaa etenkin sydämelle ongelmia. Jo 2015 tämä huomattiin, mutta Suomessa näitä asioita ei kerrota, vaikka maailmalla on tehty runsaasti tutkimuksia.
Tuulivoimala-alueet voivat vähentää joidenkin eläinlajien elinympäristöjen määrää ja lisääntymismahdollisuuksia, kasvattaa kuolleisuutta törmäysten vuoksi tai toimia karkotteena joillekin lajeille.
*Tuulivoimalan massasta 70 % on perustuksessa maan alla.
Se, mitä perustuksesta löytyy, on asia, johon ei tähän mennessä ole kiinnitetty paljon huomiota. Mutta kun tuulivoimala puretaan, herää kysymys, mitä perustuksille tehdään.
Tuulivoimalan perustus koostuu kahdesta elementistä: betonista ja teräksestä. Tuulivoimalan koosta riippuen betonia käytetään noin 600–1500 kuutiota. Terästä perustuksissa taas on noin 130 kiloa per kuutio. 1500 kuution murskaaminen, joka tehdään paikanpäällä, ja pois vieminen maksaa tämän päivän rahana mitattuna noin 250–300 000 euroa.
Tuulivoimayhtiön mahdollisen maksukyvyttömyyden ja konkurssin sattuessa omaisuus siirtyy konkurssipesälle. Jos purkukulujen muita maksajia ei ole, on maanomistaja lain nojalla vastuussa purkamisesta. Jos maanomistajalla ei ole rahaa purkamiseen, siirtyy vastuu purkamisesta kunnalle.
Plussat
Tuuli on uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa, jota on käytössä lähes rajattomasti.
Tuulivoima vähentää sähköntuotannon CO2-päästöjä syrjäyttämällä fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä markkinoilta.
Verotulo pienenee 2,5 % per vuosi ja on keskimäärin 30 vuotta. Tämä tarkoittaa noin 23 000 €/turb. Tämä siis keskiarvo (julkisista tiedoista, esim. Lakiakangas 3, 20 myllyä) eli Padasjoella 5 x 23 000 = 115 000 euroa/ vuosi.
Ennen kunnan strategia oli 3 M-kirjainta: Maisema, Metsä ja Mielihyvä. Nyt muuta mummolaan. Omista asioistaan päättävällä Padasjoella asutaan, tehdään työtä, harrastetaan sopusoinnussa luonnon kanssa, luonto on meidän mahdollisuutemme. Tämä lukee nykyisessä kuntastrategiassa.
Kysymys on siitä, että haluaako kunnanpäättäjät optimoida kansanvälisen pääoman voittoja, vai ajaa kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden etua.
Mira Vilkman SDP
Ehdolla kuntavaaleissa
EI tuulimyllyhankkeelle Torninmäen alueella