Hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen poikkesi kuntakierroksellaan Padasjoella lauantaina 25.1. Virolaisen kanssa hyvinvointialueen kuntia kiersivät hallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö sekä muusikko ja laulunopettaja Riikka Jaakkola.

Virolaisen viesti padasjokelaiselle oli se, että hyvinvointialue pärjää kyllä taloudellisesti, mutta henkilöstön puute on isompi murhe. Lähipalveluita ei haluta karsia uuden pela-sote –aseman valmistuttuakaan. Kotiin vietäviä palveluita halutaan lisätä.
Kuntakierroksen tarkoituksena oli kertoa hyvinvointialueen kuulumisia ja kuulla kuntalaisilta, minkälaisia palveluita alueella tarvitaan.
– Julkisuudessa puhutaan kovasti säästöistä ja on tietysti perusteltua olla huolissaan siitä, miten palvelut tulevaisuudessa turvataan. Mutta on myös tapahtunut hyviä asioita. Kun katsotaan kokonaisuutta, palveluiden saatavuus on parantunut. Myöskään kuntakohtaiset erot eivät ole enää niin suuria.

Virolainen myönsi, että edelleenkään monissa palveluissa ei olla siinä missä haluttaisiin. Henkilöstötilanne on parantunut, mutta siitä on edelleen pulaa. Myös palvelun tarve hyvinvointialueella muuttuu. Näkyvin muutos on ikääntyvien määrän nousu ja uusia hoitoja sekä sosiaalipalvelujen muotoja syntyy. Myös sellaisia sairauksia voidaan hoitaa, joille ei 10 vuotta sitten mahdettu mitään.
– Tästä eteenpäin se henkilöstön määrä, mikä meillä on käytettävissä, pienenee. Ikäluokat pienenevät, emmekä voi kaikista nuorista kouluttaa sote-sektorille työntekijöitä, koska heitä tarvitaan muillekin aloille. Ihmiskädet ja sydämet kohdennetaan tekemään työtä, joita koneet eivät voi korvata.
Teknologiaa käytetään jo monissa tehtävissä. Robotiikkaa hyödynnetään esimerkiksi puhelinvastaajissa sekä laboratoriotuloksien lukemisessa ja lausuntojen katsomisessa.
– Teknologia on tuonut tullessaan positiivisia asioita, sitä ei tarvitse pelätä. Meidän pitää vain osata miettiä, mikä osa siitä on oikeasti hyödyllistä.
Osa ihmisestä vieroksuu edelleen digiklinikkaa ja osa ihmisistä sitä käytettyään ei enää luopuisi siitä mistään hinnasta.
Vaalit lähestyvät
Virolainen vakuutti, että Päijät-Hämeen hyvinvointialue tulee pärjäämään siirtymäajan jälkeenkin ihan mukavasti. Taloutta on kuitenkin hoidettava vastuullisesti, sillä uusia palvelutarpeita syntyy koko ajan. Virolaisen mukaan säästöjä ei tehdä sitä varten, että voitaisiin tarjota vähemmän palveluita. Rahaa vain siirretään tarpeellisempiin palveluihin.

– Rahoitus hyvinvointialueella nousee, kyllä meillä on mahdollisuus selvitä. Tänä vuonna saamme valtiovarainministeriöltä rahaa vähän reilu miljardin.
Alue- ja kuntavaalit ovat edessä. Samalla arvioidaan, minkälaisia arvoja sote-palveluiden tarjonnassa halutaan noudattaa.
– Ryhtykää ehdokkaaksi, tarvitsemme myös uusia ilman poliittisia painolasteja olevia ehdokkaita. Jos ette lähde ehdolle, niin käyttäkää äänioikeutenne.
Hoivayksikön jatko riippuu henkilöstöstä
Lopuksi Virolainen ja Niinistö vastasivat yleisön kysymyksiin. Yleisöstä kritisoitiin hoidon tarpeen arvioinnissa puhelimeen vastaavia henkilöitä. Kritiikin mukaan puhelimeen vastaavat eivät ole ajan tasalla, mutta jos tästä ensimmäisestä seulasta pääsee läpi, hoito on jatkossa hyvää.

– Hoidon tarpeen arviointi on yksi tärkeimmistä asioista ja sen eteen on tehty töitä pitkään. Kyllä tässä varmasti on kehittämisen paikka.
Aluevaltuustossa vaikuttava Mira Vilkman kysyi, mitä palveluja Padasjoen terveysasemalla jatkossa tarjotaan.
– Siirtyvätkö kaikki nykyiset palvelut tulevalle uudelle pela-sote–asemalle?
Niinistö kertoi, että palvelut ovat tarvepohjaisia. Virolainen puolestaan totesi, että tällä hetkellä ei ole suunnitteilla muutoksia.
– Kyllä lähipalveluita tarvitaan jatkossakin. On tehty linjaus, että jokaisessa kunnassa säilyy jonkinnäköinen sote-keskus. Ei ole mitään järkeä, että meidän koko väestö ajelutetaan Lahteen.
Yleisöstä kysyttiin myös, että saavatko ikäihmiset pysyä kotipitäjässään myös silloin, kun he tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa.
– Tilanne on valitettavasti sellainen, että Padasjoelle on vaikeaa saada henkilöstöä. Emme pysty lupaamaan, että joka kunnassa on saatavilla ympärivuorokautista palveluasumista.
Silja Savola antoi kiitoksia hyvinvointijohtajalle siitä, että meillä on kaksi terveyskeskuslääkäriä ja hyvä kuntoutus. Risuja puolestaan tuli siitä, että laboratorio ei ole läheskään aina sovittuina kahtena päivänä avoinna, ja palveluasumisessa viikonloppuna kuolleiden kuljetuksesta Lahteen, jossa heidät todetaan virallisesti kuolleeksi.
Virolainen kertoo, että mm. laboratoriohenkilöstössä ei ole varakapasiteettia. Kun joku sairastuu, ei ole lähettää ketään tilalle.
Vilkman korosti, että Salpauksen kanssa olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta uusia ihmisiä saataisiin hoitoalalle.
– Vanhukset saisivat pysyä omassa pitäjässä loppuun saakka, sillä kun joukkoliikenne ei toimi, on vaikeaa päästä katsomaan omaisiaan muualle.
Virolainen antoi kiitoksen eläkeläistyöläisille, jotka ovat työpanoksellaan mahdollistaneet monet palvelut. Hän muistutti, että hoitoalalle hakeutuvien määrään vaikuttaa myös yhteiskunnallinen keskustelu.
– Jos koko ajan puhumme, että ala on raskasta ja huonosti palkattua, nuoret eivät varmasti hakeudu alalle. Jos sen sijaan alkaisimme painottaa sitä, että työ on merkityksellistä ja sitä on varmasti tarjolla, voisi suunta kääntyä.