Autonomian aika Pikantin historianäyttelyssä ★

Serkusten sota -niminen näyttely pitää sisällään vanhoja kirjoja ja kuvia sekä muita painotuotteita ajanjaksolta 18091917.

Idea näyttelyn takana on kuningatar Victorian ja Albertin sekä Tanskan Kristian yhdeksännen jälkeläiset. Kuninkaallisia serkuksia olivat mm. Aleksanteri kolmas ja Iso-Britannian Edward seitsemäs, mutta monia muitakin sukulaisuuskytköksiä löytyy. Vanhoista kuvakopioista näkee, miten paljon sukunäköä löytyy: Venäjän tsaari Nikolai II ja Englannin kuningas Yrjö V olivat kuin kaksoset pikemminkin kuin serkukset. Iso osa maapalloa oli serkusten hallussa.

Vanhoista kuvakopioista näkee, miten paljon sukunäköä löytyy: Venäjän tsaari Nikolai II ja Englannin kuningas Yrjö V olivat kuin kaksoset pikemminkin kuin serkukset. Iso osa maapalloa oli serkusten hallussa.

Näyttelyn yhtenä pontimena on Pro Finlandia -teos, joka oli seurausta helmikuun manifestista vuodelta 1899.

– Manifestiä vastaan koottiin iso adressi, mutta keisari ei ottanut sitä vastaan, toteaa Tero Paarvio.

Pro Finlandian koristeelliset sivut ovat upeaa katsottavaa. Monet muutkin aikakauden julkaisut ovat kuin suoraan painosta tulleita. Antikvariaateista monia huikeita löytöjä tehnyt Paarvio ei uskalla antaa kaikkia kirjoja ja lehtisiä yleisön selattavaksi, mutta parempikuntoisia teoksia saa lehteillä varovasti puhtain, kuivin sormin.

Merkittävä dokumentti on myös taiteilija Nina Ahlstedtin muistikirja, joka on täytetty 1880 Pariisissa. Paarvion seitsemän vuotta sitten löytämä pieni vihkonen sisältää muistiinmerkintöjä rahankulusta, yhteystietoja yms.

– Täällä on myös luonnoskuvia. Ne on lyijykynällä tehty niukoilla viivoilla kerralla valmiiksi.

Vaatimattoman näköinen vihko oli hyvänä apuna, kun tutkija ryhtyi tekemään elämäkertaa, joka sekin on galleriassa nähtävillä.

Auttoisten kansakoulun päiväkirja vuodelta 1901

Näytteilleasettajia on yhteensä kuusi. Laila Paarvion pohjanmaalaiset siirtolaissukulaiset olivat lähettäneet potrettejaan Amerikasta; ne löytyivät toissakesänä suvun mökin piironginlaatikosta.

– Isoisän äidin sisarussarjasta yhdeksän lähti Amerikkaan ja isoisän isän puolelta viisi sisarusta. Pääsin heidän jäljilleen MyHeritagessa ja Genissä.

Mauri Piltt (vasemmalla) toi näyttelyyn sotalehtiä ja vaarinsa Topias Kilven papereita.

Auttoislainen Kilpi (18881972) oli Padasjoella ja laajemminkin tunnettu perimätiedon kerääjä. Tallella on mm. nimenmuutosilmoitus vuodelta 1907: sukunimi Helén suomentuu siinä Kilveksi.

–Vaarin jäljiltä on jäänyt torpan kontrahtikirja, elintarvikesäännöstelyilmoitus vuodelta 1917 ja Auttoisten kansakoulun päiväkirja vuosilta 1901–2.

Opettajan äärettömän hienostuneella kaunokirjoituksella täytetyt sivut kertovat koulunkäynnistä 122 vuotta sitten. Oppiaineita olivat uskonto, kirjoitustaito, laskento, woimistelu, käsityö, maantiede, laulu, sisäluku, piirustus, kielioppi… Oma oppiaineensa oli Maamme-kirja: Sakari Topeliuksen kirjoittama, kaikkien aikojen painetuin suomalainen kirja, jota käytettiin oppikirjana 80 vuoden ajan aina sotien loppumiseen asti.

Näyttely tarjoaa paitsi sisältöä, myös esteettisiä elämyksiä. Suuritöisen näyttelyn rakentaminen oli tiistaina 7.1. vielä kesken se ja täydentyy tammikuun ajan.

Laila ja Tero Paarvio kokoavat autonomianäyttelyn, joka on katsottavissa perjantaihin 14.3. asti.

Scroll to Top