Tomi Helminen tunnetaan tunnelmallisten Padasjoki-aiheisten kuvien ammattitaitoisena kuvaajana. Vaatimaton mies itse sanoo olevansa vain harrastelija, mutta kuka tahansa pystyy kuvia nähtyään sanomaan, että sellaisten ottaminen vaatii rutkasti taiteellista silmää ja teknistä osaamista.
Laivarannassa asuvan Helmisen lempikuvauskohteita ovat oman kodin keittiön ikkunastakin näkyvä satama sekä Padasjoen kirkko. Helmisen taideotoksia näistä kohteista on hyödynnetty esimerkiksi Padasjoki palvelee –lehden kansikuvana. Myös Padasjoen kappeliseurakunta teetätti vuosi sitten adresseja, joiden kannessa komeilee Helmisen ottama kuva kirkosta ilta-auringossa.
– Kuvistani on teetetty myös joitakin postikortteja, joita on ollut myynnissä Minnan Hiusateljeessa. Muutama taulukin on teetetty, mutta niissä hinta tahtoo nousta sen verran korkeaksi, että menekki ei ole suurta.
Digitekniikka on helpottanut kuvausta paljon
Mies kertoo, että osti ensimmäisen järjestelmäkameransa 35 vuotta sitten.
– Ensin heräsi kiinnostus tekniikkaan, sitten myöhemmin itse kuvaukseen. Filmiaikaan kuvia ei tullut otettua tietenkään niin paljoa kuin nykyisin digiaikana. Jokaiseen tilanteeseen keskityttiin huolella ja sitten otettiin yksi kuva tai kaksi, jos kyseessä oli erittäin tärkeä tilanne. Filmi kehitykseen ja viikon päästä näki oliko kuva onnistunut.
Aina ei tosiaankaan ollut.
Helmisen kokoelmista löytyy myös suloisia eläinkuvia, niin metsän eläimistä kuin kotoa löytyvistä kahdesta kissasta.
– Filmikamera-aikaan saattoi joutua jossakin risukasan takana kyttäämään tuntitolkulla ennen kuin sai hyvän kuvan esimerkiksi pesää tekevästä haukasta. Ei sitä tietenkään digiaika ole kokonaan poistanut, mutta helpottanut kummasti. Koskaan ei kuvaamaan lähtiessä tiedä, mitä matkaan tarttuu.
Kotistudiossa avustajana toimii Helmisen puoliso Elena houkutellen kissoja mitä valokuvauksellisempiin asentoihin.
– Välillä niillä on vappuhatut päässä ja milloin mitäkin tulee keksittyä.
Kirkkojoki puistoineen on varmasti yksi Padasjoen kuvatuimpia kohteita. Myös Helminen on ottanut kohteesta kuvia eri vuodenaikoina.
– Aamuihmisenä olen usein kameran kanssa jo varhain liikkeellä.
Verhon kartanossa työskentelevältä harrastevalokuvaajalta löytyy myös paljon maataloustöihin liittyviä kuvia.
Pimeäkuvaus on Helmisen mukaan aivan oma lajinsa. Helminen taitaa kyllä tuonkin lajin, sillä kokoelmasta löytyy muun muassa upeita täysikuu– ja tähtitaivaskuvia.
Droonilla huikeita kuvia yläilmoista
Viimeiset viisi vuotta matkassa on kulkenut myös drooni:
– Pidemmän päälle Padasjoelta on vaikea löytää uusia kuvauskohteita, jolloin uusi tuore kuvakulma samasta asiasta auttaa. Tunninkin kun aikoinaan katsoi kameran objektiivin läpi pienlentokoneen tai helikopterin heilunnassa, oli nuppi koetuksella. Se on droonien myötä onneksi jäänyt pois.
– Kaikki pienetkin droonit, joissa on kamera, tarvitsevat vähintäänkin rekisteröitymisen, jotta sitä voi lennättää ja yli 500 g painavat vaativat jo enemmänkin kurssitusta.
Korkeusrajoitus menee 120 metrissä normaalisti.
– Itse olen käynyt kerta vuodessa kurssilla määräyksien jatkuvasti muuttuessa ja tällöin saa luvan kuvata 300 metrin korkeudesta muiden ehtojen täyttyessä.
Kuvatessa droonin pitää koko ajan pysyä käyttäjänsä näköpiirissä. Laite on niin fiksu, että yhteyden katketessa se palaa lähtöpisteeseen ennen kuin sen akku loppuu.
– Ilmakuvaus on herkkä laji. Usein ihmiset luulevat, että heidän tonttiaan ja nurkkiaan kuvaillaan, vaikka minua ei toisten talot ja pihat kiinnosta.
Drooni on kuitenkin vain yksi työkalu muiden joukossa.
Paras kamera on se, mikä on mukana, ja yleisimmin se on nykypäivänä kännykkä.