Kyläkummit ja asumiskokeilu käyttöön uusien asukkaiden ja yritysten houkuttamiseksi ★

Suomen kylät ry:n Elämää kylänraitille -webinaarissa 29.10. kerrottiin, mitä maallemuuton edistämiseksi alueellisissa hankkeissa on tehty ja millaisia keinoja kylissä on keksitty uusien asukkaiden houkuttelemiseksi.

Maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo totesi, että luonto, oma rauha ja tila sekä asumisen väljyys ovat asioita, jonka vuoksi maalle muutetaan. Heti edellä mainittujen asioiden jälkeen mainitaan yhteisöllisyys sekä yhteiset tapahtumat ja palvelut. 

– Myös lemmikit ja eläimet mainitaan maallemuuton syiksi sekä tietenkin turvallisuus ja erityisesti turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapsille. Myös ekologisuus nousee esiin.

Suomen kylät ry:n, MTK:n ja Maaseudun tulevaisuuden tekemän kyselyn sekä tuoreen maaseutubarometrin mukaan kiinnostus maallemuutosta on lisääntynyt, vaikka liki 28 % vastanneista myöntää, että maallemuutto ei ole realistinen vaihtoehto tämänhetkisessä elämäntilanteessa.

Niilivuo kertoi, millaisia maallemuuttoja edistäviä toimenpiteitä hankkeissa on tehty.

– Ensisijaisen tärkeää on erilaisten elämäntilanteiden huomioiden maaseudun asumistarjonnassa, sillä yleensäkin ottaen vuokra-asuminen on lisääntynyt ja noin kolmannes asuu vuokralla. Lisäksi yhden hengen talouk­sien määrä alkaa olla lähes puolet kaikista asuntokunnista. Myös yksinhuoltajaperheiden osuus on jo neljännes kaikista perheistä.

Tyhjiä kiinteistöjä ja tontteja kartoitettu

Hankkeissa on Niiluvuon mukaan tehty paljon brändityötä: on käynnistetty kyläkummitoimintaa, kartoitettu tyhjiä kiinteistöjä ja suoritettu asumiskokeiluja. Myös etätyön tekemistä on edistetty parantamalla yhteyksiä ja järjestelmällä etätyölomia. Ja tietenkin järjestetty maaseutuasumista esitteleviä tapahtumia.

Parhaiten maallemuuton kynnystä madeltavat asumiskokeilut ja kyläkummitoiminta.

– Kyläkummi tai muuttoagentti madaltaa kynnystä ja poistaa pelkoja sekä sitouttaa ja integroi. Hän toimii uusien asukkaiden ja kylään muuttoa suunnittelevien tukena, auttaa ja opastaa sekä kutsuu mukaan tilaisuuksiin.

Tyhjillään olevien asuntojen ja talojen kartoitus on tärkeää kuten myös sopi­vien tonttien kartoitus.

– Tämä on työteliästä vapaaehtoisvoimin toteutettavaksi ja usein tähän tarvitaankin hanke taakse.

Markkinoinnin kohteina ovat uudet asukkaat ja yritykset sekä matkailijat. Verkkosivuja on hyvä uudistaa ja kääntää eri kielille. Alueellisen brändin luominen ja sen vahvistaminen on tärkeää.

– Nostetaan esiin alueen historia sekä kotikylän parhaat puolet, jotka erottavat kylän muista kylistä. 

Kolmasosa monipaikkaisista haluaisi muuttaa maalle

Asumismahdollisuuk­sien monipuolistaminen tapahtuu vuokra-asuntojen lisäämisellä sekä erilaisten asumismuotojen kehittämisellä. Tällaisia ovat muun muassa yhteisöllinen asuminen, minitalot, ekokylät ja moduuliasuminen. Monipaikkaisuuden mahdollisuudet liittyvät taas vapaa-ajan asukkaiden aktivointiin ja viipymien pidentämiseen.

– Matalan kynnyksen neuvontaa, esimerkiksi miten mökki muutetaan kodiksi. Kolmannes monipaikkaisista on kiinnostunut muuttamaan alueelle, jossa heidän vapaa-ajan asuntonsa sijaitsee. Tämä kertoo kuntien ja kyljen kannalta merkittävästä potentiaalista, jota tulevien vuosien haastavassa väestökehitystilanteessa ei kannata hukata.

– On helpompaa saada uusia asukkaista heistä, joilla on jo jonkinlainen side tai juuret alueelle.  Viestintä on myös haasteellista Eli miten kohderyhmät tavoitetaan ja löydetään oikeat viestintä­kanavat.

Kummi on myös imagotekijä

Kanta-Hämeen kyläasia­mies Elina Leppänen Hämeen kylät ry:stä esitteli Polku kylään –hanketta, joka on jo loppusuoralla.

– Hankkeessa on luotu työkaluja kyläasumisen edistämiseksi käytettäväksi kylän ja kunnan yhteistyössä. Hankkeen seurauksena meillä on 25 kyläkummia 17 eri kylällä. Olemme lisänneet myös kuntien asumissivuille tietoa kyläkummeista ja tarjonneet viikon mittaisia asumiskokeiluita kylillä.

Kyläkummitoiminta on selkeä imagollinen tekijä.

– Se kertoo siitä, että haluamme kuntaamme ja kyläämme uusia asukkaita. Uuden asukkaan on helpompi kotiutua ja juurtua kylään. Kyläkummi myös madaltaa kynnystä osallistua paikalliseen toimintaan kuten kyläyhdistyksen tilaisuuksiin. Se on myös sopivaa vapaaehtoistoimintaa henkilöille, jotka arvostavat kotiseu­tuaan ja haluavat kertoa siitä muille.

Maallemuuton edistämistyöhön tarvitaan kummin lisäksi asumisen työryhmää, kiinteistöjen omistajia, kiinteistönvälittäjiä, koulua, paikallisia palveluja, yrittäjiä sekä kuntaa. Lisäpotkua voi saada oppilaitosyhteistyöstä.

– Kylän vetovoima ja näkyvyys ovat tärkeitä, sillä sitä kautta muuttaja tulee tietoiseksi kylästä. Seuraavaksi tulee tutustuminen ja kokeileminen. Kyläkummien, Päivä kyläläisenä, asumiskokeilujen, tapahtumien ja tempausten kautta mahdollinen muuttaja tutustuu kylään ja pääsee pohtimaan, millaista maaseudulla olisi asua. 

Minitaloja vuokralle

Polku kylään –hankkeessa asumiskokeilijat asuivat idyllisessä yhteisössä noin viikon verran maksutta. Kylän vapaaehtoiset räätälöivät heille ohjelman ja esittelevät kylän asumismahdollisuuksia. Asumiskokeiluhaun perusteella maalle haluavat ennen kaikkea lapsiperheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

– Eniten heitä kiinnostavat minitalot, mummonmökit ja nimenomaan niiden vuokraaminen. Hyvänä kakkosena tuli hyväkuntoisen talon osto. Rakentamista piti kiinnostavana vaihtoehtona vain noin 16 %. Myös yhteisöasuminen kiinnosti kolmannesta asumiskokeiluun hakeneista.

Vuolenkosken kylä Iitissä on loistava esimerkki siitä, mitä kaikkea saadaan aikaiseksi, kun siihen on riittävä tahtotila. Kylää esittelivät paluumuuttaja Johanna Salonen ja Elina Lotta, joka on muuttanut neljä vuotta sitten Vuolenkoskelle.

Yhteisön pitkä alamäki oli alkanut 50-luvulla jatkuen aina 1990-luvulle. Kyläyhdistys perustettiin 70-luvun lopulla: pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta ja nyt Vuolenkoski on kasvava kylä.

Tällä hetkellä asukkaita on hieman alle 500 ja vapaa-ajan asukkaita on huimat 2 500. Koulussa oppilaita on 38 ja kylällä on myös tänä syksynä valmistunut päiväkoti.

– Meillä on parikymmentä toimivaa seuraa, osakas- ja jakokuntaa sekä noin 70 yritystä.

Kun asukkaat ryhtyivät tavoitteellisesti kehittämään kylää, perustettiin tonttipankki ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen aloitettiin. Näiden hankkeiden myötä yhteisön usko omiin kykyihin kasvoi ja yhteiset onnistumiset toimivat polttoaineena. Sen jälkeen on kylään rakennettu muun muassa liikuntahalli ja kyläkeskus.

– Yhteisöllä on sama tavoite: halutaan uusia asukkaita, koska ymmärretään että vain se mahdollistaa ne palvelut, joita alueella on nyt. Kylä osallistui suurella omarahoitusosuudella kevyen liikenteen väylän rahoitukseen sekä liikuntahallin ja kyläkeskuksen rakentamiseen. Uuden päiväkodin tieltä purettiin vanha rakennus talkoilla.

Vuolenkosken kyläaktiivit toteavat, että tär­keää on myös yhteistyö kunnan kanssa.

– Kylällä ei odoteta, että meille tehdään, on kysytty, että meillä on tällainen projekti suunnitteilla, oletteko mukana.

Naiset muistuttavat, että jokainen tapahtuma on markkinamahdollisuus.  Hyvä sana alkaa kulkea myös puskaradion kautta.

Tonttipankki perustettiin 2000-luvun alussa, kun väkiluku oli alemmillaan.

Elina Lotalla on kokemusta siitä, miten tärkeää henkilökohtainen kyläesittely on. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan opastuksella löytyi oikea tontti.

Kuluneen kolmen vuoden aikana on syntynyt parikymmentä uutta vuolenkoskelaista.

– Vuolenkoski ei ole vain kylä – se on tapa elää. Kun rakentaa itselleen mieluista paikkaa, tekeminen ruokkii samalla kollektiivista hyvää.