Kunnan rakennusvalvonnassa on ollut tavanomista työläämpi syksy, sillä talousarviovalmistelun lisäksi lupajärjestelmiin on tulossa uudistuksia. Vuodenvaihteessa tapahtuva lainmuutos tietää monenlaisia lisätöitä.
Lokakuussa avattu sähköinen Lupapiste Kauppa mahdollistaa vanhojen rakennuslupapiirustusten ja muiden asiakirjojen ostamisen. Kiinteistön omistaja voi kaivata kuvia laajentaessaan tai rakennuttaessaan uutta, kiinteistönvälittäjät rakennusta myydessään.
Luvat on jo pitkään haettu sähköisen järjestelmän kautta. Lupakauppaan kirjaudutaan vahvan tunnistautumisen kautta saman kauppa.lupapiste.fi –sivuston kautta, josta pääsee hakemaan haluamansa kiinteistön ja siihen liittyvät asiakirjat. Kovinkaan vanhoja papereita ei vielä ole ehditty skannata ja tallentaa sähköiseen muotoon.

– Tällä hetkellä Lupakaupassa on vuosien pääosin 2017–21 dokumentit, mutta vanhemmista voi jättää aineistopyynnön, jonka jälkeen tarvittava lupa etsitään arkistosta, kertoo rakennustarkastaja Osmo Knaapi.
– Sitä kautta ja muutenkin aina kun vain ehdimme, siirretään vanhaa rakennuslupa-aineistoa digitaaliseen arkistoon.
Vanhan asiakirjan etsintä voi välillä olla melkoista salapoliisityötä, sillä arkisto voi olla tallennettu alkuperäisen kiinteistönomistajan nimellä, eikä kiinteistönumerolla tai osoitteella. Kiinteistö on voinut vaihtaa omistajaa useita kertoja vuosikymmenten aikana.
Kenenkään henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja ei tule myyntiin.
Tämän vuoden aikana Padasjoella on rakennettu yksi omakotitalo ja lukuisia ympärivuotiseen asumiseen soveltuvia huviloita. Knaapi odottaa loppuvuodelle vielä jonkinlaista pyrähdystä lupahakemuksissa.
Pääpiirustusten eli asema-, pohja- ja julkisivupiirustusten sekä leikkauskuvan lisäksi tarvitaan ainakin jätevesien käsittelysuunnitelma ja rakennusoikeuslaskelma. Rakentaja ei aina ole tietoinen kaikista vaatimuksista, joista lupakäsittelyyn sisältyy.
– Ei välttämättä ole kuullut naapureita tai tontin hallintaan liittyviä asiakirjoja puuttuu. Lupakuva-aineisto saattaa myös olla niin huono, että se täytyy pistää niinsanotusti bumerangina takaisin.
Hakijan pitää todentaa, että hän omistaa kyseisen tontin tai hänellä on oikeus hakea siihen rakennuslupaa. Jos omistajana on aviopari, molempien pitää olla hakijoina tai valtakirja.
Rajanaapureiden kuuleminenkaan ei aina ole ongelmatonta. Tontin voi omistaa perikunta, jonka kaikkien jäsenten tavoittaminen saattaa olla hankalaa.
– Naapurin kuuleminen on myös tiedottamista. Jos rakentaa määräysten mukaisesti, yksi vastahankainen naapuri ei pysty estämään rakentamista.
Alle 30 m2 rakennuksiin ei tarvita lupia
Tammikuussa voimaanastuva uusi rakentamislaki muuttaa alan termistön. Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuus on selvittää luvanvaraisuuden tarve. Vaikka rakennushanketta ei tarvitse luvitaa, kannustaa rakennusvalvonta käyttämään ammattilaisia suunnittelussa ja rakennustyön valvonnassa. Hyvä suunnittelija ja vastaava mestari varmistavat rakennushankkeen lainmukaisuuden, sekä onnistuneen ja turvallisen rakennuksen. Ei ole enää rakennuslupaa, vaan rakentamislupa, jonka kautta kaikki rakentamiseen liittyvä jatkossa hoidetaan. Toimenpidelupia tai ilmoitusmenettelyjä ei ole enää lainkaan. Isommissa rakennushankkeissa tarvitaan ensin sijoittamislupa, jonka avulla selvitetään että hanke on ylipäänsä mahdollista toteuttaa.
Edelleenkin tarvitaan poikkeuslupa, mikäli rakennetaan paikalle, jonne ei ole rakennettu aikaisemmin, tai jossa ei ole kaavaa.
Julkisuudessa on ollut paljon esillä se, että alle 30–neliöisiin rakennuksiin ei tarvitse hakea rakennuslupaa. Se ei kuitenkaan saa olla asunto.
– Edelleenkään ei saa rakentaa mitä vain. Alle 30 neliön rakennuksetkin vievät rakennusoikeutta ja ne täytyy olla mahdollisen kaavan ja rakennusjärjestyksen, mutta myös oikean rakentamistavan mukaisesti rakennettuja; on oltava riittävät etäisyydet rantaan, naapureihin ja omiin muihin rakennuksiin paloturvallisuuden takia.
Knaapi arvioikin, että vaikka luvitustyö vähenee, tulevaisuudessa entistä enemmän työpanosta kuluukin ohjeistukseen ja neuvontaan. Hän kannustaa ottamaan yhteyttä kaikenlaisissa rakennusprojekteissa ja neuvottelemaan niistä pienemmistäkin rakennuksista naapureiden kanssa.
Taksatkin uusiksi
Uutta on myös valtakunnallinen Ryhti-järjestelmä. Ryhti-hankkeessa kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa syntyvät tiedot kootaan saataville yhtenäisessä muodossa. Tähän asti luvitus on taltioitu Kuntanetin kiinteistöjärjestelmään ja sieltä ne siirtyvät Digi- ja väestöviraston järjestelmiin, joista verottaja hankkii kiinteistötietonsa.
– Järjestelmät eivät ole aukottomasti keskustelleet keskenään, paljon on ristiriitaisuuksia. Iso yhteinen järjestelmä auttaa näkemään kokonaisuuden ja on omiaan etenkin kaupunkisuunnittelussa.
Kunnan on tarkoitus aloittaa rakennuskannan tarkastelu, jotta kiinteistöverotiedot saadaan vastaamaan todellista tilannetta. Samalla tullaan tarkastelemaan mahdolliset luvattomat rakennukset.
Uudistuksen myötä lupajärjestelmiä pitää kunnassa uusia. Kaiken kaikkiaan pakollinen uudistustyö aiheuttaa rakennusvalvonnalle paljon ohjelmamuutoksia ja kustannuksia. Loppuvuoden aikana joudutaan päivittämään myös rakennusvalvonnan taksat.
– Lainmuutoksen takia hallintosääntöäkin joudutaan muokkaamaan. Siellä on paljon viittauksia maankäyttö- ja rakennuslakiin. Myös rakennusjärjestys tullaan uusimaan.
Rakennusjärjestyksen uusimiseen liittyen rakennusvalvonnassa on oltu yhteyksissä naapurikuntien kanssa. Rakennusjärjestykset pyritään pitämään Päijänteen rantakunnissa samanhenkisinä ja -oloisina.