Kaikessa kohtaamisessa on tärkeintä toisen kunnioittaminen ★

Hollolalainen lääkintöneuvos Pentti Lampi vieraili Olkkarilla tiistaina 29.10. kertoen onnistuneen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen merkityksestä sekä osallisuuden merkityksestä hyvinvointiin.

LT, erikoislääkäri Pentti Lampi aisti hyvän tunnelman heti, kun astui ovesta sisään. – Tämä on tärkeää huomaamatonta hyvinvointityötä.

Lampi toimi vuodesta 1975 lähtien Hollolassa terveyskeskuslääkärinä.

– Yli 30 vuotta työskentelin Hollolassa terveyskeskuslääkärinä ja ylilääkärinä. Lisäksi minulla oli erilaisia lääkärin tehtäviä Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja Lahden kaupunginsairaalassa, kun erikoistuin. Ja kun tein tutkimustyötä väitellessäni, niin olen ollut yhteistyössä Helsingin ja Kuopion yliopistojen tutkijoitten kanssa. Olin myös silloisessa Kansanterveyslaitoksessa tutkijana ja ylilääkärinä, kertoi Lampi työhistoriastaan.

Lähes kaikkiin toimintoihin terveydenhuollossa liittyy ihmisen kohtaaminen. Suunnitelmallisinta kohtaaminen on erilaisissa sovituissa palvelutapahtumissa kuten esimerkiksi lääkärin vastaanotolla.

– Ihanteellista on se, että lääkäri valmistautuu kyseessä olevan potilaan kohtaamiseen, mutta toivottavaa olisi myös, että potilaskin valmistautuisi tapaamiseen ja kertoisi avoimesti huolistaan lääkärille.

Vuorovaikutuksen onnistuminen vastaanottotilanteessa saattaa olla ratkaisevan tärkeää paitsi hoitosuhteen jatkuvuuden kannalta, myös itse tutkimuksen ja hoidon onnistumisen kannalta.

– Tilanteessa, jossa lääkärillä on hyvä näkemys paikallisista arkielämän olosuhteista ja hänellä kyky kohdata hyvin tämä ihminen, muodostuu kohtaaminen luontevaksi. Hyötyä on myös siitä, jos lääkäri pystyy asettautumaan potilaan asemaan.

Parhaiten luontevaan kohtaamiseen pystyvät pitkään samalla paikkakunnalla toimineet lääkärit, kun yhteisö ja sen ihmiset ovat tulleet tutuiksi.

Nykyisin on käytössä paljon digitaalisia etävastaanottoja. Lampi ei ollenkaan pistä pahakseen teknologian kehittymistä, mutta pohtii millainen kahden henkilön kohtaaminen voi olla välineen kautta.

– Etävastaanotot soveltuvat mielestäni tarkoin harkittujen tapausten hoitamiseen. Toimintatapa on sinällään ennestään tuttu. Kokeneet lääkärit ovat jo pitkään arvioineet hyvin tuntemiensa potilaidensa tilanteen puhelimitse käymänsä keskustelun pohjalta ja voineet hoitaa monia asioita turvallisesti.

Nykyisen hyvinvointialueen työntekijöiden kykyä tunnistaa ihmisten arjen olosuhteita ja vaatimuksia parantamaan on otettu vastikään käyttöön niin sanottu sosiaalinen raportointi.

Vuorovaikutuksen onnistumisen edellytyksenä lääkärin näkökulmasta on potilaan kunnioittaminen.

– Kuten aina ihmisten välisessä kanssakäymisessä, keskustelukumppanin kunnioittaminen on tärkeää, kuten myös tarkka kuuntelu. Näistä seikoista kasvaa luottamus.

Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu lääkintöneuvoksen mukaan myös se, että lääkärin pitää pystyä perustelemaan, miksi hän on päätynyt johonkin lopputulokseen.

– Perustelut ovat tärkeitä myös siksi, että potilas on saattanut lukea internetistä väärää tai jopa tarkoituksellisesti vääristeltyä tietoa. Potilas luonnollisesti tarvitsee tietoa omasta tilastaan, josta hän voi olla hyvinkin huolestunut.

– Lääkärillä pitää olla kykyä ja aikaa selittää huolellisesti potilaan tilanne. Tällainen vaativa vuorovaikutus kiireisen potilastyön aikana ei ole helppoa ja siinä lääkärin kyky aistia potilaan mielialoja ja taitoa asettautua potilaan asemaan ovat tärkeitä. 

Osallisuuden kokeminen

Tavalliset arkiset kohtaamiset ovat tärkeitä osallisuuden kokemisen kannalta. Tutkimusten mukaan osallisuuden kokeminen on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin.

– Huonon tai matalan osallisuuden kokemisen on todettu kytkeytyvän vakavaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksinäisyyteen tai huonoksi koettuun työkykyyn.

Toisaalta on olemassa paljon tutkimustietoa siitä, että kokemus osallisuudesta vahvistaa hyvinvointia, turvallisuutta ja tulevaisuuden uskoa sekä uskoa omiin mahdollisuuksiin. Toimilla, jolla vahvistetaan osallisuutta, pyritään muun muassa vähentämään eriarvoisuutta syrjäytymistä ja syrjintää.

Osallisuus ja sen kokeminen on yksinkertaisesti sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.

– Ihminen kokee tulleensa kuulluksi ja hänelle tulee tunne, että hän voi vaikuttaa elämäänsä kulkuun.Se tarkoittaa mahdollisuutta kuulua itselle tärkeisiin ryhmiin, sekä vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja myös saada tukea vaikuttamiseen.

Myönteisesti virittynyt ihminen näkee usein enemmän mahdollisuuksia, on motivoitunut, suhtautuu myönteisesti yhteistyöhön ja tarttuu rohkeammin mahdollisuuksiin.

Myös kuntien, hyvinvointialueen ja seurakuntien tasolla olisi tärkeä pyrkiä löytämään keinoja osallisuuden vahvistamiseksi.

– Ilman järjestöjä suomalainen yhteiskunta olisi hontelo, sillä lukuisien vapaaehtoisten järjestöjen tai yhdistysten monipuolinen panos yhteiskunnan ylläpitämän palvelujärjestelmän tukena on merkittävä.

Scroll to Top