Kaislaranta-nimellä parhaiten tunnettu hiekkaranta ennallistetaan kunnan Helmi-luonnonhoitoprojektissa. Kunta hankki viime vuonna takaisin omistukseensa Päijänteen rantatontin, joka on vuosikymmeniä ollut kirkonkyläläisten uimapaikka, ja nyt puustoittunut ja pusikoitunut tontti saatetaan uudelleen entiseen kukoistukseensa.
Ensi viikon alkupuolella alkavat raivaustyöt Kaislarannassa. Rantavyöhykkeeltä kaadetaan lehtipuita, jotta ne eivät enää rehevöittäisi lähimaastoa, ja rannan hiekkaosuus laajenee, kun kaivinkone poistaa kannot ja vesakot, ja kuorii kasvillisuuden sisältävän maakerroksen alkuperäisen hienon hiekan päältä. Tarkoituksena on luonnontilan parantaminen, mutta hoitotöiden sivutuotoksena myös alueen arvo virkistyskohteena kohenee, kun käyttökelpoinen rantaviiva pitenee ja levenee.
Vanha valokuva toimi hyvänä vertailukohtana, kun kunnan projektityöntekijä Tuija Puranen ryhtyi suunnittelemaan luonnonhoitotöitä 200 metrin pituiselle rantakaistaleelle, joka kunnan omistukseen palauduttuaan oli kesällä taas pitkästä aikaa kuntalaisten ja lomalaisten uimarantakäytössä. Myös ilmakuvista on ollut apua.
– Rannan rehevöitymisen kannalta pahimpia ovat lepät, joiden juuribakteerit sitovat typpeä.
Kuvassa näkyvä iso kivi saa pysyä alkuperäisellä paikallaan, sen sijaan myöhemmin kauemmas veteen tuodut kivenmurikat poistetaan. Rantavedestä ja ranta-alueelta on jo poistettu paljon sinne kuulumatonta törkyä ja aiemman yritystoiminnan rakennelmia.
– Kuvista näkee, miten avoin ranta on ollut aiemmin, kertoo Puranen.
– Kyllä täällä kesällä joka päivä näki lapsiperheitä tai muita uimareita. Nuoriso on tykännyt kokoontua täällä iltaisin.
Rauhoitetun sammakon kutualue rajataan
Keväällä raivaustyöt keskeytyivät, kun rannasta löytyi rauhoitettuja viitasammakoita kutupuuhissa. Luonnonhoitotöitä havainto ei estä, sillä kutupaikka merkitään ja säilytetään nykyisellään. Kostea ruovikko tarjoaa kodin myös monenlaisille hyönteisille, etenkin kovakuoriaisille, ja kukkasille kuten vuohennokalle ja keltakurjenmiekalle.
Helmi-hankkeen ensimmäisellä, viime vuonna päättyneellä kierroksella suurin ennallistamiskohde oli Suotajärven lehmuslehto, josta poistettiin kuuset ja kilpailevia lehtipuita. Vastaavanlainen urakka on tulossa tulevana talvena Ilmoilan lehtometsään.
Meneillään olevalla Helmi-kierroksella työn alla ovat myös Saksalan kartanon Marlahden pellot, jossa direktiivilintulajin suosimaa metsikköä on hoidettu viimeksi 14 vuotta sitten. Saksalan kartanon Natura-alueen metsissä kunta toimii Hämeen Ely-keskuksen ohjauksessa.
Luukonhaan perinnebiotoopin raivaus jatkuu ensi vuodelle.
Padasjoki on Helmi-hankkeillaan ollut edelläkävijä, naapurit vasta käynnistelevät omia Helmiään. Varsinkin sisävesien uimarantojen ennallistaminen on koko Suomessa vielä niin uutta, ettei vertailukohtaa meinaa edes löytyä. Järvien hiekkarannat ovat yleensäkin Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia.