Maakeskessä juhlistettiin 100-vuotiasta kylätalo Rientolaa satapäisen yleisöjoukon voimin lauantai-iltana 10.8.
Maakesken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Ojala kertoo osallistujamäärän olleen illalle 104. Ohjelmaan kuului illallisbuffetin lisäksi Rientolan ja Maakesken yleistä historiaa, josta kertoi Ojalan lisäksi Leo Suomaa. Perinteiseen tapaan iltaan sisältyi myös runonlausuntaa ja tanssia sekä arpajaiset.
Koko kylän yhteinen talo
Rientolan rakentamiseen vaikutti oleellisesti Maakeskessä virinnyt nuorisoseuratoiminta.
– Teatterinjohtaja Teuvo Puro toi nuorisoseura-aatteen Maakeskeen 1920–luvun alussa, ja Maakesken Nuorisoseuran perustamiskokous pidettiinkin jo 15.4.1922. Alusta alkaen nuorisoseuratoiminta lähti vilkkaasti liikkeelle, esimerkiksi seuran kokouksia pidettiin joka lauantai ja pesäpalloa lyötiin joka sunnuntai klo 14, kertoi Ojala.
Jo nuorisoseuran perustamisvuoden syksyllä alettiin keskustella oman talon hankkimisesta. Lokakuun viidentenä päivänä 1922 todettiin talon tarpeellisuus yksimielisesti, mutta ”se hirveä rahakysymys hirvitti”. Päätettiin kuitenkin valita toimikunta talohankkeelle.
– Toimikunnan tehtäväksi tuli etsiä talolle sopiva tontti, tarkistaa jo aikaisemmin hankittu talon piirustus ja antaa sitä lausunto sekä ”koettaa laatia menoarvio talolle”. Toimikuntaan valittiin H. Teppinen, J.K Salvila ja seuran puolesta J. Hannukkala, V. Helleri ja E. Brusila.
Jo saman vuoden joulukuun nuorisoseuran pöytäkirjassa on maininta, että talollinen Väinö Helleri oli lupautunut lahjoittamaan tontin seurantaloa varten kylän keskeltä.
– Kun talojen isännät lahjoittivat hirsiä rakennusaineeksi, Anttilan virkatalonkin lahjoitus oli 100 hirttä eli valtio oli saatu mukaan hankkeeseen ja saatiin rahalahjoituksia mm. teatterinjohtaja Teuvo Purolta, uskallettiin lähteä hanketta toteuttamaan. Syyskuussa 1923 vuosikokouksessa hyväksyttiin seuran menoarvio ja talon rakentamisen arvioitiin maksavan 60.000 mk. Velkaa arvioitiin otettavan 38.269 markkaa.
Tanhua kilpatasolla
Alusta asti Rientola koettiin kylän yhteiseksi taloksi ja toiminta oli vilkasta. Vuosittain nimettiin tilojen vuokrausvastaavat, lämmitysvastaavat, ravintolavastaavat, järjestysmiehet ja jäsenet raittiustoimikuntaan, urheilutoimikuntaan ja huvitoimikuntaan. Raittiusaate oli levinnyt maakeskeläisten keskuuteen erityisesti opettaja Emil Brusilan ansiosta. Heti sodan jälkeen ja 1950-luvulla oli kurssitoimintaa, kuten vuoden 1953 marraskuun kuukausikokouksen pöytäkirjasta ilmenee: ”23.11. alkaen klo 19:30 nais- ja miesvoimisteluharjoitus, 20:30 tanhut, klo 21:30 kuorolausunta, klo 22:00 näytelmä ym. harjoitukset.”.
Säännöllinen ja ahkera harjoittelu tuottikin tulosta. Maakeskeläiset menestyivät hyvin maakunnallisissa kansantanhu- ja ”henkisen alan” kilpailuissa ja jopa salonkitanssit olivat maakeskeläisten vahva laji. Osoituksena menestyksestä on Rientolan seinällä edelleen rivistö maakeskeläisten hankkimia kunniatauluja. Kesällä juhlien yhteyteen liittyi yleisurheilukilpailuja tai pesäpallo-otteluita sekä talvella Linnanmäen kisat. Vielä 1960-luvulla laadituista toimintasuunnitelmista ilmenee, että iltamia järjestettiin kolmet syys- ja kevätkaudella ja lisäksi erillisiä tansseja saman verran.
Maakeski oli ryhmäkylä, jonka kaikissa taloissa saattoi poiketa vaikka katolta toiselle hyppimällä. Talonpoikaiskylässä oli kaksi virkataloa, meijeri ja laivanvarustamo.
– Maakeski oli kolmen säädyn, aatelin, papiston ja talonpoikain kylä. 1800-luvulla Anttilaa verotettiin 20 säätyläisikkunasta, muissa taloissa oli tavallisia ikkunoita.
Maakeski esiintyy Vänrikki Stoolin tarinoissa, jossa on runo Anttilan Otto von Essenistä. Lohtarilla 1.12.1901 pidetyt iltamat olivat ilmeisesti ensimmäinen Padasjoen Nuorisoseuran järjestämä isompi tapahtuma. Suomaa muisteli myös Työväentalon tappelua Tapanina 1916; haavoittuneita lääkitsi kätilö.
Vuonna 1945 Karjalasta tullut siirtoväki muodosti 27 % kylän väestöstä.
Illan pääesiintyjä Urho Tuhkanen ja Unehtumattomat kertoi, ettei yhtye ollut ensimmäistä kertaa esiintymässä Padasjoella.
– Viime syksynä esiinnyimme Mainiemen sahan Kekrijuhlissa ja tammikuussa olimme täällä Rientolassa metsästysseuran peijaisissa.
