Metsänhoitoyhdistyksen toimesta Päijät-Hämeessä lannoitetaan metsiä muutaman vuoden tauon jälkeen. Käytettävä lannoite on metsäteollisuuden sivuvirroista kuten puuntuhkasta tehty ja siihen on lisätty kivennäismaiden tarvitsemia typpeä, fosforia, kaliumia sekä booria.

Padasjoella lannoitusta on suunnitteilla 60–70 hehtaarille, varmistuksia saadaan kevään aikana. Koko yhdistyksen alueella lannoitusta miettii lähemmäs 100 metsänomistajaa 500–1000 hehtaarille.

Lannoitukset kannattaa toteuttaa yhteishankkeina, jolloin levityksen hinta laskee.

– Isommilla kokonaisuuksilla ja naapurien yhteishankkeina kustannukset saadaan pidettyä kurissa, kun samalta lentopaikalta saavutetaan useampi lannoituskohde ja siirtymiseen paikasta toiseen ei kulu aikaa, kertoo johtaja Jari Yli-Talonen MHY Päijät-Hämeestä.

Lannoitus tehdään sulan maan aikana lentolannoituksena helikopterilla. Yhteishankkeisiin pääsee mukaan vielä toukokuun aikana.

Keihäslegendat Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen ovat yrityksensä kautta mukana toimittamassa metsien lannoitteita ja organisoimassa lannoitusta yhdistyksen työmailla.

Lannoitus on yksi metsätalouden kannattavimmista investoinneista. Kivennäismailla lannoituksella voidaan saavuttaa 10–20 prosentin sisäinen korko. Se lisää puuston elinvoimaa ja kasvua sekä lyhentää kiertoaikaa.

Lisäksi lannoitus on myös ilmastoteko, koska se lisää puun kasvun kautta hiilensidontaa. Lannoituksen tuoma kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi.

Taloudellisesti parhaita lannoituskohteita ovat kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden hoidetut männiköt ja kuusikot, jotka ovat kehitysluokaltaan varttuneita kasvatusmetsiä tai uudistushakkuuta lähestyviä metsiä.

Lannoitus vaikuttaa kivennäismailla 6–8 vuotta.