Äärimmäisen uhanalaista järvitaimenta autetaan lisääntymään mätiä lypsämällä ja hautomalla. Padasjoella on yksi Päijänteen luonnonvarainen taimen –hankkeen pyyntipaikoista: Kirkkojoen suulla Päijänteellä on käyty kohta kahden viikon ajan kokemassa päivittäin rysä, johon emokaloja pyydetään.
– Parikymmentä on nyt kaikkiaan, laskeskeli Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Ranta perjantain aurinkoisessa aamussa.
– Kolmas hankesyksy on menossa. Kalojen koko on koko ajan kasvanut, suurin osa on sellaista 70–senttistä.
Taimenmammat ovat silminnähden pulleita. Parhaimmista tulee yli kaksi litraa mätiä. Pienikokoisemmat pojat kasvattavat lisääntymisaikaan komean koukun alaleukaansa; sitä käytetään siinä vaiheessa, kun taistellaan kuka saa hedelmöittää mädin.
Hankekalojen mäti päätyy haudottavaksi Vääksyyn, jossa on ollut hautomo vuodesta 1937. Pyydetty kala päätyy joko koiraiden tai naaraiden sumppuun odottelemaan lypsyä. Operaatiossa kalat nukutetaan, otetaan syliin ja mäti lypsetään ulos kalasta. Pojat saavat samanlaisen käsittelyn maidin esiinsaamiseksi.
– Mamma kuivataan ensin hyvin ja lypsetään kuivaan astiaan, johon lisätään maiti ja vasta sen jälkeen vesi. Siinä vaiheessa tapahtuu hedelmöityminen. Jos mädin päästää veteen, se alkaa saman tien ottaa vettä ja turpoaa pilalle. Luonnossa näillä on ajoitus aika täsmällinen, kun kalat ovat kyljittäin ja laskevat yhtä aikaa.
Lypsetty mäti hedelmöitetään ja siirretään suppilohaudontaan haudonta-aseteille. Poikaset ovat valmiita kuoriutumaan maalis–huhtikuun vaihteessa. Osa istutuksista tehdään mätinä koskialueille ja osa ns. vastakuoriutuneina.
Poikaset elävät joessa 2–3 vuotta, jonka jälkeen osa lähtee järvivaelluksille, mistä ne palaavat lisääntymään 1–4 vuoden kuluttua. Osa jää jokeen koko elämänsä ajaksi.
Istutetaan jokiin
Järvilohen poikasia päätyy jälleen keväällä Padasjoen koskivesiin kuten Heinjoelle, Arrakoskelle, Vieruun ja Kaukelaan. Kalankasvattamoissakin järvilohta viljellään, mutta siellä stressaantuneista kalavanhemmista ei saada yhtä laadukkaita munia. Luonnosta pyydettyjen emojen mädin laatu on huomattavasti parempaa: mätimuna on isompi, samoin kuoriutuva poikanen.
Muistoksi hautomoreissusta emokalat saavat keltaisen pienen antennin selkäänsä seurantaa varten. Asikkalassa takaisin Päijänteeseen päästetyt jalokalat ovat palanneet Padasjoen vesialueelle: palautettujen merkkipalautusten mukaan ne haluavat isolle Päijänteelle takaisin.
Hankepaikoista Padasjoella on saatu eniten saalista.