Kansanedustaja Kemppi oli mukana Päijänne–paneelissa
Päijännepurjehduksen lavalla Padasjoen satamassa järjestettiin perjantaina 17.7. jo kolmannen kerran Päijänne-paneelikeskustelu, jossa tänä vuonna pohdittiin neljän osallistujan voimin Päijänteen matkailumahdollisuuksia.
Keskustelemassa olivat Asikkalasta kansanedustaja Hilkka Kemppi, joka on eduskunnan Suur-Päijänne -ryhmän puheenjohtaja, Visit Lahden urheilu- ja tapahtumamatkailun asiantuntija Soili Hirvonen, tuottaja, käsikirjoittaja, ohjaaja ja veneilytoimittaja Petteri Backman sekä Padasjoen kunnan matkailuasioista vastaava ympäristösihteeri Maria Virtanen. Keskustelua johti Päijännepurjehduksen tiedottaja Mika Särkijärvi.
Keskustelijat saivat nostaa esiin Päijänteen vahvuuksia kuten järven puhtauden ja kirkasvetisyyden, elämyksellisyyden, kansallispuiston, Päijänteen laivaliikenteen säilymisen, matkailun kehityspotentiaalin sekä seudun verrattain lyhyen matkan lentokentälle.
Hilkka Kemppi vertasi aluetta Lappiin, josta hänellä on matkailualan työkokemusta.
– Meidän pitäisi rakentaa aluetta Lappia paremmin ja kestävämmin, jotta ihmiset voisivat samaan aikaan hyötyä matkailijoista ja heidän potentiaalistaan ylläpitää pienten kuntien palveluja. Täällä pystyisi rakentamaan uudenlaista, hiilineutraalia veneilyä ja muutenkin koeponnistamaan uusia juttuja.
Kemppi penäsi Päijänteelle myös kaupallista matkailuajattelua, joka on toteutunut Lapissa, ja muistutti, että Lapin matkailua kehitettiin moninaisin resurssein, myös valtion varoilla.
Puhtaan veden brändi
– Olemme jo onnistuneet kehittämään Lapin matkailutuotteen, joten kyllä täälläkin pystytään tekemään samanlainen tuote. Ensin rakennetaan Päijänteen seudulle vahva kestävän matkailun ja puhtaan veden brändi ja kehitetään siitä Suomen kestävän matkailun ykköskohde. Sitten lähdetään paketoimaan sitä matkailijoille.
Panelistien mielestä muutama matkailija ei riitä. Volyymia tarvitaan. Ja matkailun lisääntyessä palvelut pitää kääntää vieraille kielille, mikä saattaa olla kynnys pienille yrityksille. Matkailun kehittämiseen liittyvät myös infran kunnossapito ja valmiit reitit. Elokuiset massaliikuntatapahtumat voisivat houkuttaa ulkomaisia turisteja. Petteri Backman muistutti pienten paikkakuntien rajallisesta majoituskapasiteetistä, josta turistien lisääntyessä tulee ongelma.
– Matkailijat pitäisi saada yöpymään paikkakunnalla.
Mika Särkijärvi nosti esiin biosfäärialueet, jotka ovat UNESCO:n Ihminen ja biosfääri -ohjelmaan kuuluvia kestävän kehityksen mallialueita. Biosfäärialueissa yhdistetään elinympäristön monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen käyttö ja ympäristötutkimus. Suomessa alueita on kaksi: Pohjois-Karjalan Kolin seudun biosfäärialue, joka perustettiin 1992 sekä 1994 perustettu Saaristomeren biosfäärialue. Päijänteellekin on viimeksi tällä vuosikymmenellä ehdotettu biosfääriä, mutta kunnat eivät suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti. Maria Virtasta lukuun ottamatta aihe näytti olevan panelisteille tuntematon, joten keskustelua ei syntynyt.
– Mikä voisi helpottaa tänne tulemista ja liikkumista veneellä tai ilman?, Särkijärvi kysyi lopuksi.
Panelistit ehdottivat mm. mahdollista Sysmä–Kuhmoinen-autolauttaa, 24-tien laittamista kuntoon, vesiretkeilyn kehittämistä kuntien kesken ja yrittäjien yhteistyön lisäämistä palvelujen tuotteistamiseksi, paketoimiseksi ja myymiseksi.
