– Oikealla istuu veneen kuljettaja. Vasemmalla on paikka navigoijalle, joka huolehtii reittisuunnittelusta ja antaa ohjeita kuljettajalle, miehistön jäsen Minna Snickeri esittelee.
Ollaan Lahden Järvipelastajien PV Teemun ohjaamossa. Aluksen pituus on 12,1 metriä ja leveys 3,5 metriä, ja tilaan mahtuu kaikki, mitä tarvitaan. On tutka, karttaohjelma ja kameroita, palopumppu ja kattava palovarustus muutenkin, hinausköysi, ankkureita ja yksi tärkeimmistä: ensivastevalmius.
PV Teemun lisäksi yhdistyksellä on kaksi muutakin alusta, PV Jousi ja PV Vesijärvi, joka nähdään toisinaan Padasjoenkin satamassa. Avovesikautena eli toukokuun alusta marraskuuhun saakka alukset ovat vesillä 24 tunnin lähtövalmiudessa. Viikonloppuisin miehistö partioi vesillä tukikohdista käsin, arkisin lähdetään apuun kotoa, kun kutsu tulee.
Talvella opiskellaan teoriaa, ylläpidetään taitoja ja treenataan uusia joko kuivalla maalla tai uimahallissa.
Päijännepurjehdusperjantaina 17.7. PV Teemun päällikkönä toimii Tommi Vanhala. Aamupäivällä PV Teemu on ehtinyt suorittaa jo muutamia tehtäviä. Mutta nyt se ehtii viipyä laiturissa niin, että aluksen nippeleihin ja nappeleihin pääsi tutustumaan sekä kyselemään toiminnasta. Myöhemmin perjantaina PV Teemu palaa töihin. Silloin tiedossa on muun muassa uppotukkien poistamista. Mutta jos tulisi kiireellinen hälytys, vene lähtisi Padasjoen satamasta saman tien.
Järvipelastajat toimivat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Tehtävät Järvipelastajille tulevat pääsääntöisesti hätäkeskuksen ja Meripelastusseuran oman jäsenpalvelun kautta.
– Voi olla, että pelastuslaitos ehtii auttamaan ensin ja meiltä tulee jatkotuki, tai sitten toisinpäin, eli me ehdimme ensin, Tommi Vanhala selittää.
Nuoria halutaan mukaan toimintaan
Lahden Järvipelastajien toiminta-alue kattaa Vesijärven ja eteläisen Päijänteen aina Judinsaloon saakka. Yhdistys on perustettu jo 1964. Sen kattojärjestö on Suomen Meripelastusseura, joka omistaa alukset. Järvipelastajien on kuitenkin katettava oma osuutensa rahoituksesta. Pelastustoiminnan kustannukset ovat kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Jäsenmaksut ja lahjoitukset ovatkin tärkein yksittäinen tulonlähde.
– Meiltä voi ostaa jäsenpalvelun, johon sisältyy meidän avustustehtäviä kuten karilleajo tai venerikko, Minna Snickeri kertoo.
Lahden Järvipelastajien miehistö koostuu vapaaehtoisista, jotka eivät saa palkkaa työstään. Tehtävämäärältään yhdistys on tällä hetkellä yksi vilkkaimmista Meripelastusseuran yhdistyksistä. Vuosittain tehtäviä on 100–130. Uutta miehistöä haetaan ja koulutetaan jatkuvasti. Pelastajana voi edetä harjoittelijasta aina päälliköksi asti. Mukaan toimintaan voi tulla millä taustalla tahansa.
Vanhala kannustaakin nuoria mukaan. Kaikki tarvittava opetetaan Järvipelastajien toimesta. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä on uimataito, koska pelastajan on pystyttävä uimaan 200 metriä pelastuspuku päällä. Viralliseen hälytysmiehistöön pääsee 18-vuotiaana, mutta jo sitä ennen on mahdollista päästä oppiin.
– Tämä on vapaaehtoistyötä, mutta hyvä mieli on palkka, minkä tästä saa.