Vesijako-järven suojeluyhdistyksen vuosikokous pidettiin 12.7. Sepänniemen laavulla.
Kokous järjestettiin tänä vuonna yhdistyksen perinteisen kesäretken yhteydessä, ja samalla juhlistettiin yhdistyksen 25. toimintavuotta. Kokouksen puheenjohtajana toimi kunniapuheenjohtaja Pauli Sumanen.
Kokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Jaakkola. Hän jatkaa tehtävässä pitkäaikaisen puheenjohtajan Kimmo Rahkamon jälkeen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Panu Halme ja Sylvi Salonen, hallituksessa jatkavat Kari Mertsalmi, Jouni Ikäheimo, Kimmo Rahkamo ja Juha Vihervä.
Jaakkola on ollut Vesijako-järven kesäasukas kolmisen vuotta. Padasjoki on kuitenkin tuttu jo pitkältä ajalta, hänen vaimonsa on nimittäin Särkiön Marjatilan yrittäjä Hanna Särkiö. Perhe asuu Hollolassa, mutta viettää kesät tiiviisti Arrakoskella.
Juvalta kotoisin oleva Jaakkola opiskeli Otaniemessä diplomi-insinööriksi ja työskenteli VTT:llä, kunnes perusti startup-firman työkavereiden kanssa. Vuoden vaihteessa hän perusti ohjelmistotuotantoyrityksen.
– Kaikenlainen urheilu kuuluu vapaa-aikaan, lempilaji on edelleen maastohiihto. Lasten kanssa tulee pelattua paljon frisbeegolfia, Padasjoen rata on kyllä ihan suosikki.
Vesijako-järvi on tärkeä rauhoittumispaikka koko perheelle.
– Yhdistyksen ja oma visio osuu yksiin; haluan, että Vesijako-järvi ja luonto ylipäätään siirtyy hyvässä kunnossa seuraaville sukupolville.
Esitelmä yhdistyksen kotisivuilla
Yhdistyksen kunniajäseniksi kutsuttiin Matti Nilsson, Aimo Kainiemi, Marjut Rapp ja Kirsi Pitkäranta. Heitä haluttiin näin kiittää pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä yhdistyksen ja Vesijako-järven hyväksi.
Kokouksen jälkeen kuultiin biologi ja tutkimusprofessori Panu Halmeen (Suomen ympäristökeskus) esitelmä Vesijako-järven tilasta. Halme muistutti, että järven tilaa on syytä tarkastella useasta näkökulmasta: rehevöitymisen, veden tummumisen ja liettymisen, vesitalouden sekä lajiston kannalta. Hänen mukaansa Vesijako on monin osin melko luonnontilainen, mutta suurin haaste on valuma-alueen ojitetuilta turvemailta tuleva veden tummuminen ja liettyminen. Tärkeimpinä toimina järven hyväksi Halme nosti ojitettujen soiden ennallistamisen sekä vaelluskalojen kulkureittien palauttamisen. Esitelmä on kokonaisuudessaan luettavissa yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa vesijako.fi
Lisäksi keskusteltiin vilkkaasti järven ja järviluonnon tilasta. Yhdistyksen keskeisin vesiensuojelutoimi ovat järven ympärille rakennetut laskeutusaltaat, joita on 24. Altaiden kunto katselmoitiin kesällä 2025 ja todettiin pääosin hyväksi. Altaissa järveen laskevan ojan virtaus hidastuu ja veden mukana kulkeutuva kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Yhdistys on lisäksi tukenut vesikasvien niittotalkoita ja hankkinut jäsenten käyttöön sähkökäyttöisen niittolaitteen.
Yhdistys osallistuu kesän aikana muun muassa 18.7. järjestettävään Kasiniemen toripäivään.