Padasjoki, elinvoimaa Päijänteen rannalla –seminaarissa perjantaina 6.3. haeskeltiin askelmerkkejä kunnan uutta elinvoimaohjelmaa varten. Rientolaan kokoontui yli 50 kuntalaista ja myös kausiasukkaita kuulemaan asiantuntijoiden alustuksia.
– Padasjoen elinkeinopoliittinen ohjelma on vuodelta 2017. Sen jälkeen on tehty erinäisiä toimenpiteitä, mutta meiltä puuttuu johtotähti, jota kohti yhdessä kulkisimme, sanoi kunnanjohtaja Juha Rehula.
– Uusi ohjelma tulee olemaan yksi osa strategiaa, jonka vision mukaan Padasjoki on vuonna 2035 muutakin kuin mummola. Tavoitteena on, että 8.6. kokoontuva valtuusto hyväksyisi elinvoimaohjelman.
Tapojensa mukaisesti Rehula pisti yleisönkin töihin ja lapuille rustattiin mm. asioita, joilla Padasjoki erottuu muista, ja missä asioissa voisimme olla rohkeampia.
Yleisöstä tuli myös hauska ehdotus rehvakkaaseen viestintään: D-kirjain kun ei suuressa osaa Suomea kuulu puhekieleen, voisi sen kunnan nimessä korvata R:llä.
Päivän puheista tiivistyi ainakin se, että padasjokelaiset ovat kotikuntansa parhaita markkinamiehiä. Myös vapaa-ajan asukkaat nähtiin isona potentiaalina. Yritystonteista puhuttaessa kunnanjohtaja paljasti neuvottelevansa parhaillaan kolmen maanomistajan kanssa.
– Maakunnallisesti ollaan havahduttu kunnolla vasta ihan viime vuosien aikana, että herranen aika, meillähän on Päijänne. Ja Padasjoki sattuu vielä olemaan sen rannalla.
Elinvoima on valinta
Padasjoelta yritysmaailman huippupaikoille ponnistanut Kari Lehtinen sai ensimmäisen puheenvuoron. Helsingissä perheineen asuva toimitusjohtaja ja sijoittaja viettää paljon aikaa vapaa-ajan asunnollaan Kellosalmella.
– Viimeksi puhuin Padasjoella näin suurelle porukalle Sahtimarkkinoiden avaajana vuonna 2016. Sitä edellinen kerta onkin 35 vuoden takaa, kun opiskelin Tampereella ja kävin Padasjoella tekemässä tuntiopettajan sijaisuuksia opintojen rahoittamiseksi, muisteli Lehtinen.
– Nyt en aio opettaa mitään, en edes neuvoa. Lähinnä toivon, että yritysnäkökulmasta löytyisi kuntaankin inspiraatiota.
Teollisuusinsinööriksi valmistuneella Lehtisellä on yli 30 vuoden kokemus kansainvälisen liiketoiminnanjohtotehtävistä. Vuodesta 2018 hän on toiminut Oras Groupin toimitusjohtajana, sitä ennen eristeitä valmistavan Paroc Groupin toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Ura alkoi Rautaruukista 1993.
Hanafirman toimitusjohtajuuden lisäksi Lehtistä työllistää venttiilifirma Vexve Oy, jossa hän on hallituksen puheenjohtaja nyt seitsemättä vuotta.
– Mökkeily, metsästys ja ystävät ovat kiinnekohdat Padasjoella.
Mökkeilyn kautta on kirkastunut Padasjoen suuri potentiaali:
– Päijänne on enemmän kuin maisema. Se on identiteetti Padasjoelle. Padasjoki paikkana on isompi kuin se on kooltaan ja pystyy kyllä parempaan.
Lehtisen esityksessä kulmakivenä oli muutos. Maailma on jatkuvassa murroksessa ja siihen pitää pystyä sopeutumaan. Muutos ei suinkaan aina ole pahasta, vaan monesti se on myös mahdollisuus. Kunnianhimoisia tavoitteita pitää olla.
– Elinvoima ja kasvu on valinta.
Kehitys kulkee kohti keskittymistä ja isot jylläävät:
– Muutos on uusi normaali ja siihen pitää aina reagoida, mieluummin etupeltoon.
Yritysmaailmassa data on kaiken suunnittelun a ja o, mutta sama pätee kuntiinkin. Trendit vaikuttavat molempiin: etätyö ja monipaikkaisuus, vihreä siirtymä, energiatehokkuus, väestörakenne, digitalisaatio. Väestömurros vaikuttaa rakentamisen kautta yritystoimintaankin.
– Elinvoima syntyy pienistä teoista, jotka kertautuvat kasvuksi. Kilpailu ei ole massasta, vaan laadusta.
Lehtinen listasi pienen kunnan supervoimiksi ketteryyden, yhteisöllisyyden, kokeilumahdollisuudet ja yrittäjyyteen kannustavan ilmapiirin.
Pito- ja vetovoimaa
Kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Jenni Airaksinen on ennen nykyistä pestiään mm. tutkinut ja kehittänyt kunta-alaa yliopistossa. Hänen mukaansa suomalainen elinvoimakeskustelu on kovin yksisilmäistä ja tuijotetaan pelkkiä synkkiä väestönmuutoslukuja.
– Miten tämä elinvoimakeskustelu ylipäänsä liittyy paikallishallinnon arvoperustaan? Roikutaan hyvin pienissä ja ohuissa totuuden suikaleissa ja halvaannutaan kompleksisuusansaan: kun kaikki on niin monimutkaista, ei voi tehdä mitään.
Paikallishallinnon arvoperustassa iso asia on vapaus. Airaksisen mukaan suomalainen kunta on vapaa tekemään mitä tahansa, paitsi niitä asioita, mitkä siltä on erikseen kielletty.
Tärkeimmäksi asiaksi elinvoiman kannalta Airaksinen nimesi tehokkuuden. Siihen liittyy paikallistuntemus: toimintaympäristö on tuttu.
Elinvoima on käsitteenä Airaksisen mukaan ”potentiaalista hevonpaskaa”. Siinä yhdistyvät kunnan elinkelpoisuus, kestävyys ja kyvykkyys päätöksentekoon.
Airaksinen kyseenalaistaa nykyiset elinvoimamittarit, jotka vertailevat vain kasvulukuja, eivät laatua.
– Se ei auta yhtään mitään, että lasketaan alenevaa väkilukua. Enemmin pitäisi miettiä, mikä on se hunajapurkki, joka houkuttelee tänne eurot ja ihmiset. Varsinkin pienten kuntien vastuulla on muuttaa tätä elinvoimakeskustelua. Ette te voi vain istua ja katsoa, kun näitä rankinglistoja tehdään vuodesta toiseen saman lailla. Kukaan muu ei tule sitä teidän elinvoimatarinaa tänne kirjoittamaan, jos te ette itse sitä tee.
Airaksinen haluaa siirtyä erilaisten kuntien voimavaroja tunnistavaan ja korostavaan, monivivahteisempaan tarinaan.
– Väitän, että elinvoima ei edellytä kasvua. Mutta uusiutumista se totta vieköön edellyttää. Ei surra niitä seitsemää, jotka muutti pois, vaan juhlitaan niitä kahtatuhatta, jotka yhä asuu täällä.
Elinvoiman ydinelementtejä ovat resurssit, verkostot ja uusiutuminen. Airaksinen neuvoi tunnistamaan resurssit ja valjastamaan ne elinvoiman kehittämiseen. Elinvoima syntyy aina verkostossa ja toimintatavoissa on tapahduttava uusiutumista.
Kunta voi Airaksisen mukaan olla elinvoimatyössä tulevaisuususkon, juurevuuden ja luottamuksen rakentaja. Se voi olla myös paikallisten elinolosuhteiden tunnistaja ja vaalija.
– Kunnalla pitää olla hyvät tuntosarvet ja analyyttisuutta. Pitää pystyä neutraalisti katsomaan omaa toimintaympäristöä ja visioida tulevaisuuksia, joissa asukkaat näkee itsensä.
Airaksinen peräänkuulutti kannustavaa kulttuuria sekä jatkuvaa uskon ja toivon luomista. Hän toivoi myös rohkeutta kokeilla.
Vastuullisuus määrittää matkailua
Lahti Region Oy:n toimitusjohtaja Raija Forsman kävi omassa esityksessään läpi, miten matkailusta ammennetaan elinvoimaa. Matkailussa on ”vain taivas rajana”, mutta kehityksen pitää olla kestävää.
Seudullinen matkailuyhtiö pitää Päijät-Hämeen lippua korkealla sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Maakunnallinen brändi tehdään Visit Lahden nimissä koko alueella.
– Maailmalla ”Lathi” tunnetaan nimenä.
Vesistö on yksi tärkeimmistä matkailun vetovoimatekijöistä. Lahti Region on asemoinut itsensä portiksi Järvi-Suomeen, joka on helpoimmin saavutettavissa oleva vesistöalue Pohjoismaissa.
– Me rakennamme mielikuvaa, houkuttelemme matkailijoita ja hankitaan uusia tapahtumia alueelle. Meillä ei ole yhtään matkailutuotetta, ne ovat yrittäjillä. Maakunnassa on noin 800 matkailusidonnaista toimijaa.
Forsmanin mukaan maakunta on matkailussa alisuoriutuja, jos ottaa huomioon logistisen sijainnin.
Matkailijat jättävät maakuntaan 400 miljoonaa euroa vuosittain ja majoitusvuorokaudet ovat kasvaneet lähelle miljoonaa. Matkailu työllistää noin 5000 ihmistä Päijät-Hämeessä ja välilliset vaikutukset ovat suuret.
Keskustelussa nostettiin esiin valtatie 24, jota on haluttu alentaa kantatieksi. Matkailulle tien luokituksella on iso merkitys.
Mielenkiintoinen tieto oli se, että majoitus ei kasva hotelleissa, vaan Airbnb-kohteissa. Ilmiö avaa paljon mahdollisuuksia Padasjoella:
– Lahdessa hotellien käyttöasteet eivät nouse, koska ihmiset vuokraa kotejaan. Yli 40 % kansainvälisistä matkailijoista haluaa majoittua Airbnb:ssä.
Forsmanilla kumppaneineen on vielä iso sarka kynnettävänä seudun tunnettuuden lisäämisessä. Parhaillaan on viriämässä uutta yhteistyötä yli maakuntarajojen.
– Me ollaan lyöty hynttyyt yhteen veneteollisuuden kanssa. Kun Lapissa käydään testaamassa autoja, Päijänteellä testataan veneitä.
Meneillään on myös pyörämatkailuhanke. Gravel-pyöräilijät etsivät nimenomaan sorateitä ja niitähän täällä piisaa. Lajin EM-kilpailut ovat tulossa Lahteen 2027.
Ladec kätilönä liki 300 yrityksessä
Toimitusjohtaja Tomi Tura Lahden seudun kehitys LADEC Oy:stä avasi esityksessään elinvoimayhtiön toimintaa. Kuntien omistama yhtiö auttaa maksutta maakunnan yrittäjiä liiketoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa.
– Viime vuonna palvelimme yli 2000 toiminta-alueemme yritystä ja alkavaa yrittäjää.
Padasjoella yritysneuvonnan asiakkaita oli 30. He saivat apua investointirahoituksen haussa, taloushaasteissa, myynnin ja markkinoinnin kehittämisessä, tuotekehityksessä ja omistajanvaihdoksessa.
Yhtiö auttoi 270 uutta yritystä syntymään Päijät-Hämeeseen ja sijoittumisten kautta syntyi 160 uutta työpaikkaa. Tiivistä yhteistyötä tehdään työllisyysalueiden kanssa.
– Uutena isona asiana on käynnistynyt puolustus- ja turvallisuusyritysten verkosto: vaikka meillä ei ole juurikaan varsinaista puolustusteollisuutta, meillä on valtavasti yritystoimintaa, joka pystyy alan kasvusta hyötymään.
Tura näkee työpaikkoja syntyvän erityisesti hyvinvointiin, vapaa-aikaan ja terveyteen liittyvissä palveluissa. Elinvoimaa alueelle tuo myös LUT yliopisto, jonka opiskelijamäärä jatkaa kasvuaan.
– Joka vuosi alue on hävinnyt 500–1000 nuorta siksi, ettei täällä ole ollut opiskelupaikkoja. Jatkossa niitä on.
Tura nosti esiin elinkeinoelämän maantieteeseen tulleen valtavan muutoksen. Investointien sijoituspäätökset eivät enää perustu samoihin asioihin kuin ennen eli lähinnä valtateiden ja rautateiden läheisyyteen.
– Nyt niiden rinnalle on noussut sähköverkon läpikulkualueita, jotka ei aikaisemmin ole näyttäytyneet vetovoimaisina. Toinen uusi vetovoimatekijä ovat suuret vesilähteet lähinnä rannikolla. Maantiede on muuttunut ja se tuo pienille paikkakunnille uusia mahdollisuuksia.
Yrittäjien ja kunnan yhteistyötä lisättävä
Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo nosti puheenvuorossaan esiin kyselyn, jonka perusteella maakunta on Suomen kolmanneksi vetovoimaisin yrittäjien mielestä.
Suomi on pienten yritysten maa. 96 % yrityksistä työllistää alle 10 henkeä.
– Tämä on hyvä tiedostaa, kun mietitään mihin ne työpaikat syntyvät. Päijät-Häme on myös maan vahvinta perheyritysten aluetta, yrityksistä 80 pinnaa on perheyrityksiä.
Vihervirta-Vuontelon mukaan kuntien yrittäjäystävällisyys on elinehto. Yrittäjäystävällisyys on ennen kaikkea tunnetta ja sitoutumista, ja sitä voidaan lisätä päätöksenteon kautta.
– Jos ei ole yrityksiä, ei ole työpaikkoja, eikä silloin ole muutakaan. Kunta ja yritykset ovat todella sidoksissa ja samalla puolella.
Vihervirta-Vuontelo heitti ilmoille ehdotuksen vapaa-ajan asukkaiden kutsumista kesätapahtumaan, jossa esiteltäisiin Padasjoen yrityksiä. Kaikki vakituisetkaan eivät välttämättä ole tietoisia paikallisesta tarjontakattauksesta. Tapahtuma toisi samalla näkyvyyttä, kun kannustettaisiin kaikkia laittamaan postauksia someen.
Yritysvaikutusten arviointi ei ole lakisääteinen kunnille, mutta kannattaa ottaa tavaksi. Se myös vahvistaa kunnan ja yrittäjien välistä vuoropuhelua ja luottamusta.
Vihervirta-Vuontelo kehotti vastaamaan myös yrittäjäbarometriin, jossa arvioidaan kunnan toimintaa. Samalla pistetään valtakunnallisesti kunnat järjestykseen.
– Viime kyselyssä Padasjoelta tuli 14 vastausta. Se on aivan liian vähän.
Maakunnassa ja laajemminkin on huomattu Padasjoen uraauurtava nuorten yrittäjyyskasvatus.
Arrakoski ja Maakeski: kylät pitäjän dynamoina
Maakesken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anna Roth-Helleri ja Arrakosken Hanna Särkiö kertoivat kyläyhteistyön tiivistymisestä. Viimeisen reilun vuoden aikana Padasjoen kylät ovat tutustuneet toisiinsa kyläsuunnitteluprojektissa.
– Kyläyhteisöt ei ole vain kartalla olevia paikkoja, vaan ne ovat paikkoja, joissa ihmiset asuvat ja tekevät työtä, totesi Roth-Helleri.
Padasjoen kaikki yhdeksän aktiivista kylää tekevät omannäköisiään tapahtumia ja talkoita.
– Toimitaan yhdessä kylän parhaaksi. Yhdistävä tekijä on se, että kylätoiminta on täysin vapaaehtoista, kukaan ei tästä palkkaa saa. Se myös yhdistää, että asia nähdään tärkeänä ja siihen ollaan valmiita käyttämään aikaa.
Kaikki kylät näkevät itsensä elinvoimaisena jatkossakin. Roth-Helleri otti esiin kouluhankkeen ja toivoi päättäjien edistävän asiaa. Särkiö mainitsi kylien yhteistyön olevan sen verran harvinaista, että missään muussa kunnassa Päijät-Hämeessä ei ole tällaista kyläyhteistyötä.
– Tämä on ollut poikkeuksellista nimenomaan sen vuoksi, että kunta on lähtenyt sitä tukemaan. Nyt tätä halutaan mallintaa muuallekin, mistä olen hirveän ylpeä.
Yhteistyö on voimaa. Särkiö otti esimerkin omasta kylästä, jossa Arrakosken metsästysseura on ollut apuna kylätalon maalauksessa.
Särkiön mukaan kylien yhteistyö on ollut todella palkitsevaa.
– Yhteistyö on myös markkinointia. Viestit, oli ne sitten sähköisiä tai kirjallisia, kertovat siitä, mitä me ajatellaan meidän kylästä ja ihmisistä. Se luo hengen, jonka ulkopuoliset näkevät.
Päijänne-Leaderin edustajalta kuultiin, että Päijät-Hämeen juhlatilat -esitettä ollaan uudistamassa. Kylien kuntayhteistyö on kuulemma esimerkillistä ihan valtakunnallisestikin.
Koulu ja 4H kouluttavat nuoria yrittäjiksi
16-vuotias Vivian Nieminen esitteli paikallista nuorten yrittäjyystoimintaa oman yrityspolkunsa kautta. Yrittäjyyteen hän on saanut hyvät eväät kotoaan isältä ja vanhemmilta sisaruksilta.
– Yrittäjyys alkoi 12-vuotiaana 4H-yrityksellä. Nyt minulla on jo kolmas NYT-yritys ja Y-tunnus.
Padasjoella aktiivinen 4H-yhdistys kouluttaa nuoria ja yläkoulussa kannustetaan perustamaan NY-yrityksiä. Koulun Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa kokeillaan yrittäjyyttä ilman riskiä, opetellaan työelämässä tarvittavia taitoja, verkostoidutaan ja ansaitaan rahaa.
Nieminen on tuttu näky erilaisissa tilaisuuksissa kahvittajana, lisäksi hän tekee mm. siivouksia ja pihatöitä.
Nuoret yrittäjät tuovat Padasjoelle lisää palveluja, jotka mahdollistavat omalta osaltaan ikäihmisten asumista kotonaan mahdollisimman pitkään.
Positiivisuus luo positiivisuutta
Yrittäjän puheenvuoron piti Susanna Polkutie, jolla on puolitoista vuotta ollut kirkonkylällä Suskin Hius&Kauneus eli parturi- ja kampaamopalvelu sekä ripsien pidennykset. Päijänteen rannalla kasvanut yrittäjä on tekemässä paluumuuttoa Padasjoelle.
– Töitä on ollut hyvin. Yksi syy on varmaan siinä, että olen pitänyt huolta markkinoinnista, vaikka pienellä paikkakunnalla ollaankin, ja viestinnän pitää olla monikanavaista.
Kunnan ja yrittäjäyhdistyksen yhteistyön hän toivoi olevan aktiivista vuoropuhelua. Polkutie toimii Padasjoen Yrittäjien sihteerinä.
– Jokainen tänne tullut yritys on erittäin tärkeä kunnan elinvoiman kannalta.
Polkutie uskoo siihen, että positiivisuus luo positiivisuutta, mikä taas poikii kasvua. Muualta muuttaneet ja mökkiläiset ovat monta kertaa tyytyväisempiä kuin vakituiset: Polkutiekin kuulee heiltä usein, että Padasjoella on kaikki tarvittava.
Polkutie toivoi myös, että kunta kohtelee kaikkia yrityksiä tasapuolisesti, että myös pienyrityksiä arvostettaisiin ja että henkilökohtaiset mieltymykset eivät söisi yhteistä etua. Hän otti esiin sen, miten muutosta esittävä usein törmää lauseeseen, että ”se on aina tehty näin”.
Onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä?
Rehula kysyi lopuksi, tavoittelemmeko täydellisyyttä?
– Asenteella, joilla asioita lähestyy, on hirmuisen iso merkitys. Tänään on puhuttu toiveista ja tavoitteista, mutta jos lasi on puoliksi tyhjä, eivät puheet muutu teoiksi.
Kunnalla on nykyisin kaksi päätehtävää: sivistys- ja elinvoimapalvelut. Uutta potkua elinvoimapuolelle tuo keväällä aloittava projektityöntekijä.
– Yhtä tärkeää kuin saada uusia yrityksiä on pitää ne, jotka meillä tällä hetkellä on. Edellytysten luominen on kunnan hommaa.
Päijänteen avulla Padasjoki erottautuu muista. Yksi päivän anti oli se, että niihin asioihin pitäisi panostaa, joihin itse voi vaikuttaa.
– Meillä on monta asiaa, josta voidaan olla ylpeitä, mutta aika monella muullakin kunnalla on ne samat jutut.
Kunnan tehtävistä yksi on kiillottaa kuntakuvaa ja Rehula toivoikin keskustaan kasvojenkohotusta.
– Katsellaanko me maailmaa pelkääjän paikalta? Sekin on valinta, ettei tehdä mitään.