Liikkuva Senioripiste parkkeerasi keskiviikkona 7.5. Padasjoelle. Lahden Lähimmäispalvelun hanke on toiminut puolitoista vuotta ja saanut juuri kolmivuotisen jatkorahan:
– Kierrämme ympäri Päijät-Hämettä tuomassa tietoa paikallisista ikääntyneiden palveluista ja viemme myös kyliltä viestiä eteenpäin.
Naiset olivat saaneet mukaansa myös edustajan Siskot ja Simot –yhdistyksestä. Toiveissa on saada perustettua Padasjoelle miesten ryhmä, sillä sellaiselle olisi tilausta. Idea syntyi, kun Senioripisteellä käynyt padasjokelaismies oli harmitellut K-marketin ja sen kahvion loppumista.
– Se oli monelle päivittäinen kahvittelu- ja rupattelupaikka. Kontaktit menivät sen myötä, eikä vastaavaa paikkaa ole tullut tilalle. Parhaillaan etsitäänkin tilaa, johon miestenryhmän voisi kutsua.
Ystävistä huutava pula
Padasjoen SPR on yrittänyt lieventää ikäihmisten yksinäisyyttä jo vuosien ajan. Ystävätoiminta on kuitenkin hiipunut melkein olemattomiin:
– Tilanne on hirveän huono: on monta yksinäistä jonossa, eikä yhtään vapaata ystävää. Jostakin pitäisi saada uusia vapaaehtoisia, tuskaili ystävävastaava Sinikka Valkama Padasjoen SPR:stä.
– Yhden ystäväparin olen yhdistänyt ja ennestään oli 2–3 paria. Itse toimin verkkoystävänä.
Ystävätoiminnan aloittamiseen on tueksi tarjolla verkkokurssi. Osallistujista yksi kertoi pitkään jatkuneesta ystävyydestä, jossa jutellaan ja ulkoillaan, toinen totesi käyvänsä Pihlajakodilla tervehtimässä vanhuksia.
Yksinäisyyttä on monenlaista
Seurakunnan diakoniatyöntekijä Päivi Salojärvi on tutkinut viime vuosikymmenellä yksinäisyyttä. Hän määrittelee sen ahdistavaksi puutteen tunteeksi ja kaipaukseksi toisten ihmisten yhteyteen.
– Yksinäisyyttä kokee 20 prosenttia suomalaisista. Nuorten kohdalla se tulee some-maailmasta, jossa ei kohdata kasvotusten. Suomalaisista noin 45 % tapaa ystäviään viikoittain, siinä on tapahtunut iso pudotus lyhyessä ajassa.
Yksinäisyyden riskitekijöitä ovat perityt ominaisuudet ja haitalliset elämäntapahtumat. Yksinäisyys on sosiaalista, kun verkostoja ei ole riittävästi, eikä ihminen koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Emotionaalista yksinäisyys on, kun ihmissuhteet ovat merkityksettömiä, eikä niissä koeta läheisyyttä. Myös parisuhteessa tai perheessä voi olla yksinäinen, jos tunnetason kohtaamista ei synny.
Suomessa on yksinasujia noin 1,3 miljoonaa, heistä liki puolet 60 vuotta täyttäneitä. Yksinasuvien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990.
– Moni viihtyy hyvin myös yksin. Yksin oleminen voi olla aika ajoin tarpeellistakin.
Ystäväksi ryhtyvää Salojärvi neuvoo kohtaamaan toisen ystävällisesti kuunnellen. Yksinäistä kannattaa kannustaa toimimaan.